Oikeaa parranajoa

Lopetin jo teininä partakoneen käytön. Risuparran kasvattamisen sijasta olen käyttänyt Giletteä koko pienen ikäni. Aika ajoin olen miettinyt ns. oikeaa parranajoa, mutta partaveitsen kanssa säheltäminen ei ole houkuttanut. On ehkä tullut nähtyä liian monta kauhuleffaa, joissa leikataan jotain aivan muuta kuin partakarvoja.

muhle

Kun Karl Filtnes kehui twitterissä (taas) oikean parranajon ihanuutta, päätin kokeilla mistä on kysymys. Parin YouTube-videon jälkeen oli aika selvää, että oikea parranajo on lähes nirvanaan verrattava kokemus, joka jokaisen miehen tulee oppia.

Siis ostoksille. Karlin suosituksesta ostin ns. safety razorin, johon saa näppärästi vaihtoteriä. Vinkit osoittautuivat hyviksi, ja oikeanlainen ajovarsikin löytyi laakista. Näillä mennään:

Viiltelyjä ei sitten tarvitse pelätä. Jos on ajellut aikaisemmin Giletellä, meininki ei ihan hirveästi poikkea opitusta. Jos taas on tottunut ajamaan partaansa repimellä, ero alkuperäiseen voi olla melkoinen.

Ja miltä se sitten tuntuu? Ihan helvetin hienolta! Parin viikon treenailun jälkeen ajaminen alkaa sujua, joskin operaation kestossa on vielä toivomisen varaa. Pidemmän ajon vastapainona saa supersileän ihon, päräyttävän hyvän fiiliksen heti aamusta ja poski pysyy sileänä (melkein) iltaviiteen asti. En voi muuta kuin suositella.

Kiitos Karl.

Thumbs Up!

Tilasin Leicaan jonkun aikaa sitten Thumbs Up! peukalotuen, kun sitä oli kovasti kehuttu. Thumbs Up! on metallinen lisäosa, joka laitetaan salamakenkään, ja se auttaa saamaan paremman otteen kamerasta kun sitä käsittelee yhdellä kädellä. Vimpaimen on suunnitellut Tim Isaac.

Thumbs-Up-Package

Olen elämäni aikana jokusen paketin avannut, ja tämä kokonaisuus kyllä pieksää ne kaikki kirkkaasti. Rasia on todella siisti, cool ja kaikkea hippimäistä. Sen lisäksi itse tuote on todella hyvä. Se istuu Leicaan kuin sormi silmään aina pintakäsittelyä myöten, ja peukalotuki tuntuu käteen ergonomian puolesta täydelliseltä.

Viimeistely on omaa luokkaansa. En muista milloin viimeksi olen törmännyt yhtä laadukkaaseen metallinkimpaleeseen. Ilmeisesti suunnittelija on samaa mieltä, koska paketissa on mukana vielä henkilökohtainen kiitosviesti suunnittelijalta. Jumpe. Tämä on brändäystä.

English readers: Thumbs Up! is a superb product. 10/10!

thumbs-up-leicaM81

Trinity

Solmion (tai kansankielellä krakan) voi solmia hyvin monella tapaa. Perussolmu on aika plääh, mutta se sopii vähän joka tilanteeseen. Itse kuitenkin suosin yleensä trinity-solmua. Se sopii parhaiten yksivärisen solmion kanssa, mutta olen nähnyt mahtavia kuviosolmujakin.

Ohjeet solmimiseen löytyy tietenkin vaikka Youtubesta. Jos haluaa vähän jotain hankalampaa, kokeile Eldredgeä.

trinity

Kannet Kindlelle

moleskine-for-kindle

Yksi iso miinus Kindlessä on: siihen ei voi kirjoittaa. Tai voi, mutta se on uskomattoman tuskallista. Ipadissa voisi tehdä toki muistiinpanot Evernotella, mutta iPadilla tulisi kyllä tehtyä sitten paljon muutakin ja lukeminen jäisi sikseen. Kanniskelin Kindlen mukana pientä paperivihkoa ja kynää, mutta joku kolmesta tuntui aina olevan jossain eri paikassa.

Tilasin viime viikolla Amazon.co.uk:sta Moleskinen Folio e-Reader Coverin Kindlelle. Se on tavallisen A5 -arkin kokoinen kansi, jossa toisella puolella kirjoitusvihko ja toiselle puolelle saa Kindlen kiinni joustavilla nauhoilla.

Olisi varmaan pitänyt olla vähän tarkempi, koska kansisysteemi sopii hyvin ensimmäisen sukupolven Kindlelle (siis sellaiselle jossa on fyysinen näppäimistö). Perusmallille se on liian iso. Uupumaan jää reilut viisi senttiä. Sen sijaan että olisin alkanut lähettelemään kantta takaisin, liimasin Kindlen takapuolelle ja kannen sisäpintaan Velcro-tarrat. Kindlen saa kannesta irti niin halutessaan, mutta muutoin se pysyy tiukasti kansisysteemissä kiinni. Perfect.

Ainoa miinus Moleskinen kannessa on se, että kynälle ei ole omaa varsinaista säilytyspaikkaa kannen sisäpuolella. Koomista sinällään, koska kannen isoin myyntiargumentti on nimenomaan se kirjoittamismahdollisuus.

Muilta osin tuo kyseinen kansiratkaisu on todella laadukas (nahkaa sisältä ja Moleskinen peruspintaa ulkoa). Kirjoitusmahdollisuuden lisäksi se tuo lukemiseen sellaisen vähän enemmän kirjamaisen fiiliksen.

Moleskine Folio e-Reader Cover löytyy luonnollisesti Amazonista.

Uusia solmioita

Yllättävän iso osa solmioistani on jotenkin punasävyisiä. Joukossa on myös sinisävyisiä, mutta niiden sopivuus tumman sinisen puvun kanssa on välillä vähän kyseenalaista ja fiiliksistä on tietenkin lämpö kaukana. Stockmannin ja muiden paikallisten ketjujen solmiovalinnat ovat lähinnä hanurista, ja kuosit tuntuvat olevan niitä perussävyjä, jotka pölyttyvät jossain lasivitriineissä (Turun Wiklundilla on muuten olematon palvelu, välttäkää). Yleensä tilaankin solmiot verkosta, mutta solmioita ei pääse hypistelemään livenä ollenkaan.

Kävin tutustumassa Herrainpukimon valikoimaan. Vaikka valikoima on melko suppea, solmiot ovat perusmassasta vähän poikkeavia, ja erittäin korkealaatuista kotimaista. Käsityöstä en tiedä, en kysynyt.

tie

En pääsääntöisesti ole mikään keltaisen/kultaisen ystävä, mutta tällä kertaa mukaan tarttui kaksi hienoa solmiota. Solmioiden takaa löytyy tietenkin valmistajan tagi.

herrain-pukimo

Valikoimassa olisi ollut todella mahtava kulta-sininen raitasolmiokin, mutta itsesuojeluvaisto alkoi kilkattamaan. Oli ilmeisesti ollut joku sportsing-kilpailu, jossa joku oli hävinnyt jollekin. 😉