Avoin data auttaa sinut pois pimeältä keskiajalta

Tämä kirjoitus on julkaistu vieraskynäkirjoituksena Databusiness.fi -sivustolla.

Kun lapsemme ovat eläkeiässä, he ihmettelevät, miten on ollut edes mahdollista pyörittää toimivaa digitaalista yhteiskuntaa ilman avointa dataa. Nykyajan toiminta näyttää kankean ankealta tiedon keskiajalta, jolloin valtavia tietomääriä ja niihin liittyviä oivalluksia jäi hyödyntämättä. Julkista tietoa on digitalisoimatta ja indeksoimatta hyllykilometreittäin, eikä kaikki digitaalisessakaan muodossa oleva data ole avoimesti kaikkien saatavissa.

Olemme nähneet vasta pintaraapaisun siitä, mitä avoin data mahdollistaa. Verkkopalveluja kehittäessä on tuttua kauraleipää hakea tietoa useista eri järjestelmistä ja rakentaa niistä jotain asiakkaan kannalta hyödyllistä. Tyypillinen tällainen ratkaisu on esimerkiksi erilaisten karttapalveluiden tekeminen, jossa yhdistellään erilaisia tietokantoja ja tulokset sitten näytetään sivustolla asiakkaan liiketoiminnan kannalta olennaisessa formaatissa.

Erityisen mielenkiintoisia asioita kuitenkin tapahtuu, kun internet of thingsin (IoT:n) tuottama sensoridata lisääntyy, ja tietoa saadaan sieltäkin avoimen datan piiriin. Meidänkin kotonamme monitoroidaan erilaisilla sensoreilla säätä, unirytmiä, askelia ja sydämenlyöntejä. Ja tyypillisin sensorilaite on jokaisella jo tietenkin omassa taskussa älypuhelimen muodossa. Onkin vain ajan kysymys, milloin sensoridataa alkaa irrota myös infrastruktuurimme peruslaitteista kuten vaikkapa lyhtypylväistä tai vesijohtoputkista.

Vaikka keskenään keskustelevat jääkaapit ovatkin kohtuullisen hauska konsepti, se ei kuitenkaan vaikuta ihan niin paljoa ihmiskunnan tulevaisuuteen kuin avoin data. Monella tapaa avoin data tulee olemaan yhtä iso murros kuin internet itsessäänkin oli. Voitko kuvitella maailman, jossa kaikki maailman museoiden taideteokset, kirjat ja televisio-ohjelmat ovat kaikkien käytettävissä? Tai maailman, jossa kaikki tieteellinen data ja tilastot ovat yhdisteltävissä ja hyödynnettävissä? Entä mistä se tekisikään terveydenhuollolle ja tutkimukselle, jos käytettävissä olisi vielä enemmän dataa ihmisten geeneistä?

Kaikki uudet oivallukset ja keksinnöt perustuvat vanhaan tietoon ja osaamiseen. Vasta kun vanhalla tavalla toimimalla syntyy riittävästi kokemuksia tai kun saadaan uutta tietoa, innovointia voi oikeasti tapahtua. Voi vain kuvitella mitä kaikkea hienoa syntyisi, jos kaikki maailman tieto olisi avoimena hyödynnettävissä.

Maltan tuskin odottaa, että pääsemme pois tiedon keskiajalta.

Vuoden 2016 kuumimmat aiheet

Tähän aikaan vuodesta on muodikasta arvailla mitä ensi vuonna tapahtuu. Alla on omat arvaukseni ensi vuoden kuumimmista aiheista:

Tekoäly. Tästä on ollut nähtävissä viitteitä jo tämän vuoden puolella (uutiset itse ajavista autoista ja droneista ovat jo arkipäivää), mutta selkeimmän sykäyksen aiheeseen antoi OpenAI -järjestön perustaminen. OpenAI sai miljardirahoituksen, jonka taustalla ovat mm. Teslan Elon Musk, PayPalin Peter Thiel ja LinkedInin perustaja Reid Hoffman. Itse kirjoitin aiheesta jo jouluun alussa.

Uni. Kenellekään ei ole enää uutinen, että nykyihminen nukkuu huonosti ja liian vähän. Huomiosta kilpailevat erilaiset älylaitteet, ja työ on muuttunut sellaiseksi, että aivot eivät lakkaa käsittelemästä kompleksisia asioita oikeastaan koskaan. Tämä vaikuttaa unen laatuun ja määrään. Jokainen meistä tietää, että väsyneenä vituttaa kaikki. Sen lisäksi väsyneenä ratkaisukykymme heikkenee merkittävästi. Itse olen mitannut uneni laatua ja määrä kotimaisella Bedditillä, ja se on auttanut minua huomattavasti parantamaan unenlaatuani. Vahva suositus!

3D-printtaus ei ole myöskään mikään uutinen, mutta merkit arkisiin läpimurtoihin ovat jo nähtävissä. Kiinassa printtaillaan betonielementtejä, käsiproteesit ovat jo vanha juttu ja jotkut ovat vieneet 3d-printtauksen myös vähän pidemmälle: katso esimerkiksi miten robotti hitsaa siltaa 3D-printtauksena. Bioprinttaus (orgaanisten kudosten printtaus 3D-teknologioilla) on ottanut myös ensimmäisiä askeliaan.

VR eli Virtual Reality (tai AR, Augmented Reality) alkaa olemaan jo aiheena melko kaluttu, mutta nyt asian suhteen on todellista momentumia. Pinnan alla kuplii lukuisia VR-pohjaisia peli- ja muita sovelluksia jotka tulevat räjäyttämään potin. Google tarjoaa saippuahalvan keinon päästä kokeilemaan VR-ohjelmia ja Clas Ohlsonilta voi ostaa omanlaisensa pahvitötterön johon puhelimen saa pistettyä. Ihmettelen kovasti, jos markkinoille ei tule piakkoin ensimmäistä kuluttajahintaista läpimurtotuotetta.

Oman mainintansa ansaitsevat myös IoT (Internet of Things), aurinkovoiman kehitysaskeleet (esimerkiksi printattava ja edullinen aurinkopaneeli) ja kryptovaluutat. Sen lisäksi ensi vuoden aikana tullaan varmasti näkemään melkoisia vääntöjä yksityisyydensuojan murenemisesta — mutta toisaalta, milloinpa yksityisyydensuojasta ei olisi väännetty kättä?

Joka tapauksessa, edessä on mielenkiintoinen vuosi. Millaisia arvauksia sinulla on ensi vuodesta?

Tesla talliin tusinalla kävijällä tunnissa

tesla

Kuva: Tesla Motors Inc.

Aloittavana yrittäjänä minua tympi pitkään, kun en osannut hahmottaa miten sitä menestystä oikein kannattaisi mitata. Tietenkin pankkitilin saldo on hyvä mittari, mutta siitäkään ei ole iloa jos ei tiedä kuinka paljon sitä rahaa oikein pitäisi olla. Sen lisäksi on melko mahdotonta piiskata itseään parempiin suorituksiin, jos ei tiedä mitä tavoitteet ovat.

Aikaisemmassa kirjoituksessani avasin, miten oman elämänsä tavoitteita voi muuntaa taloudellisiksi tavoitteiksi. Nuo samat tavoitteet voi sitten muuttaa suoraan oman yrityksen seurattaviksi ja noudatettaviksi mittareiksi.

Jotta elämäsi olisi helpompaa, tein esimerkkitaulukon jota voit käyttää apuna oman yrityksesi mittareita miettiessä. Taulukosta saat laskettua:

  1. Miten paljon uusia kävijöitä sivustolle täytyy saada kuukaudessa.
  2. Miten monta yhteydenottoa sivustolta täytyy tulla kuukaudessa.
  3. Miten monta tarjousta kuukaudessa täytyy lähettää.

Nämä ovat siis joitain konkreettisia tavoitteita markkinoinnille ja myynnille. Tavoitteita voi vielä jatkaa syvemmällekin, riippuen bisneksen luonteesta ja siitä, onko vertailukelpoista dataa tarjolla (esimerkiksi myyntiprosessissa voi olla olennaista laskea vaikka kylmäsoittoja ja asiakaskäyntejä).

esim.

Taulukkoon syötettäviä tietoja ovat tuloksen ja liikevaihdon suhde, tuntihinta, laskutusaste, asiakkaan keskivertomyynti/vuosi, tarjousten läpimenoprosentti, sivuston konversioprosentti, uusien vierailijoiden suhde vanhoihin vierailijoihin ja liikevaihto kuukausittain mahdollisimman monelta vuodelta.

Konkreettisten mittareiden lisäksi taulukosta saatavista tiedoista on myös hyötyä yrityksen tuloksellisuutta kehittäessä:

  • Miten sivustolle saa lisää asiakkaita? Lisätäänkö mainontaa, ollaanko aktiivisempia sosiaalisessa mediassa? Ostetaanko mainontaa alan julkaisuista, Google AdWordsista, Facebookista tai jostain muualta?
  • Saako sivuston konversiota parannettua? Pitäisikö sivustoa uudistaa, tekstejä kirjoittaa uudestaan, perustaa blogi tai avata laatua esimerkiksi referenssien avulla?
  • Riittävätkö nykyiset ihmiset tekemään tarvittavan liikevaihdon, vai tarvitaanko lisätunteja jostain? Tarvitaanko lisää myyjiä tai alihankkijoita?
  • Voiko tuntihintaa nostaa tai voiko asiakkaiden keskiarvolaskutusta nostaa, esimerkiksi kommunikoimalla paremmin palvelun tai tuotteiden lisäarvosta ja ominaisuuksista?
  • Voiko laskutusastetta nostaa esimerkiksi tehostamalla prosesseja, parantamalla työkaluja tai kehittämällä bonusjärjestelmiä?
  • Voiko tarjousten läpimenoprosenttia nostaa, esimerkiksi kokeilemalla uudenlaisia tarjouspohjia, oheismateriaaleja tai myyntitapoja?

Jokainen yritys on omanlaisensa, ja alasta riippuen asiakassuhteet konvertoituvat tilillä näkyviksi euroiksi vähän eri tavalla. Olennaista on tuntea oman liiketoimintansa sen verran hyvin, että pystyy valitsemaan ne mittarit joihin oikeasti voi vaikuttaa.

Uuden hipsterisukupolven Tesla S modelin saa sadallatuhannella eurolla, joka vaatii suunnilleen saman verran uusia kävijöitä firman sivuille vuodessa. Ehkä siitä irtoaa lisämotivaatiota markkinointiinkin.

Kello joka muuttaa kaiken

Apple julkaisi odotetusti ensimmäisen älykellonsa, Apple Watchin. Kapine on Applelle tyypilliseen tapaansa hienosti muotoiltu, ja luultavasti on myös käytettävyydeltään samaa tasoa Applen muiden tuotteiden kanssa. Windows- ja Android-leirit (kyllä, sellaisia on valitettavasti edelleen olemassa) haukkuvat kellon teknisiä ominaisuuksia ja yksityiskohtia, ja missaavat jälleen pointin koko vempeleestä. Ja tietenkin muistetaan sanoa, että Apple ei taaskaan ole kehittänyt mitään uutta.*

Kyseessä ei ole kuitenkaan kello. Apple Watch on yhtä paljon kello kuin iPod oli mp3-soitin. Toki siinä on samoja ominaisuuksia kuin kellossa, ja varmastikin teknisessä mielessä se on melkein kopio muista vastaavista jo markkinoilla olevista tai markkinoille tulevista laittesta. Ne eivät ole olleet kuitenkaan riittävän haluttavia tavalliselle hipsterille. Apple on ikään kuin virallinen taho, joka antaa luvan pitää uutta tuotetyyppiä ‘coolina’.

Kello joka muuttaa kaiken

Apple Watchin isoin vaikutus on se, mitä pieni, puettava älylaite tulee tekemään yhteiskunnalle ja käyttäytymiskulttuurille. Augmented Reality (AR) on tulevaisuudessa kova juttu. Siihen liittyy läheisesti myös Internet of Things, ja näiden yhdistelmänä elämä muuttuu todella mielenkiintoiseksi. Itsestään ajavat autot ovat vielä pientä siihen verrattuna. Maltan tuskin odottaa seuraavaa vaihetta älylaitteiden kehityksessä.

Ja pieni disclaimer: Mielestäni Apple Watch on kokeilematta p*skaa. Se tuo jälleen yhden ylimääräisen häiriötekijän elämään, joka on muutenkin katkonaisempaa kuin koskaan aikaisemmin kaikenlaisten notifikaatioiden ja mikrohäiriöiden vuoksi. Sen lisäksi arvostan aivan liikaa omaa mekaanista kelloani.

*) Apple ei itse asiassa kehittele kauhean paljon uusia tuotteita — suurin osa Applen menestyksisä on ollut jonkun olemassa olevan tuotteen tai idean tekeminen paremmin ja käyttäjäystävälliseksi.