Katleena kaipasi kehuja, annettiin advisory board

Kunnollinen ja osallistuva hallitus on yrityksen tärkeimpiä perustuksia, jota ilman koko firma on helposti tuuliajolla. Usein pääomistajana heiluva toimitusjohtaja kun on vastuussa vain luojalleen ja siipalleen, joten ryhtiliike ja tulosvastuullisuus tekee todella hyvää. Itse olen ainakin huomannut, että yrityksen ulkopuolelta tulleiden ihmisten kokemukset ja näkemykset ovat korvaamattomia, enkä oikein varmaan osaisi enää edes olla vain ylijohtaja ilman hallituksen lempeää piiskausta.

Pienissä yrityksissä on aika harvoin aktiivinen hallitus. Se on ikään kuin pakollinen osa byrokratiaa, joka täytyy hoitaa (joka on tietenkin myös totta). Hallituksen kokoukset järjestetään jossain kaljatuopin ääressä tai omien töiden ohessa — jos ollenkaan. Sitten ihmetellään, kun toiminnalta puuttuu suunta ja tarkoitus. Eniten firmastaan kuitenkin saa irti, jos yrityksessä on hallitus joka oikeasti välittää yrityksestä, tarjoaa näkemyksiä ja erityisesti kyseenalaistaa toimitusjohtajaa hyvällä tavalla. Helpoiten se onnistuu, jos hallituksessa on yrityksen ulkopuolisia jäseniä.

Ulkopuolisten ihmisten ottaminen oman yrityksen hallitukseen on hieman pelottava ajatus. Hallituksella on kuitenkin iso vastuu ja valta yrityksen asioihin, ja moni omistajayrittäjä kokee myös tietävänsä kaiken paremmin omasta yrityksestään kuin muut. Ei siihen enää kaipaa ulkopuolisia viisastelemaan ja lisävaivaa tuomaan. Varsinkaan jos yrityksessä ei ole ollut aikaisemmin kunnollista hallitustoimintaa, kynnys ulkopuolisten hallitusten jäsenten etsimiseen on iso.

Onneksi ei ole pakko hypätä suoraan puolituntemattomien kanssa samaan kelkkaan, vaan voit testata Advisory boardilla miten pystyt toimimaan ulkopuolisten ihmisten kanssa omassa yrityksessäsi.

Advisory board on hallitusta vapaamuotoisempi hallintohimmeli, jonka jäsenillä ei ole varsinaista valtaa tai juridista vastuuta yrityksen tekemisistä. Aucorissa käytin advisory boardia hallituksen esiasteena, kun en tiennyt oikein vielä itsekään mitä hallitukselta halusin. Sen pohjalta sitten olikin hyvä muodostaa aktiivinen ja aidosti tehokas hallitus.

Siksipä olikin mahtavaa, kun Katleena pyysi minut oman yrityksensä advisory boardiin. Pesti on täydellinen: ei juridista vastuuta, ja saa viisastella toisen liiketoiminnan kipupisteille niin paljon kuin haluaa. Mun pitäisi melkein maksaa tästä.

Sinun yrityksessäsi tietenkin on aktiivinen ja toimiva hallitus, onhan?

Älä yritä! uunista ulos

On ollut kohtuullisen kiire viimeiset viikot. Tiesin jo vuoden 2014 lopulla, että toukokuu on kiireinen. En tosin tiennyt, että se olisi näin kiireinen. Ensin käytiin yritysostoksilla, sitten kirja tuli ulos ja pidettiin julkkarit. Julkkareissa pidin pienen esityksen omasta yrittäjän historiastani (slidet ohessa).

Nyt ehtii jo ajattelemaan blogikirjoituksiakin. 🙂

Johtajan 3 kipupistettä

Johtajan 3 kipupistettä

Yrityksen kasvattaminen on monessa mielessä vähän kuin lapsen kasvattamista. Ja kuten todellisessa elämässäkin, nakkulan tullessa taloon kaikilla on ihan helkkaristi näkemyksiä siitä, miten pikku-Perttiä pitäisi ruokkia, rakastaa ja rangaista. Sama pätee johtamiseen. Kaikilla on johtamisesta mielipide, vaikka suurin osa meistä osaa johtaa luonnostaan vain sähköä.

Mielestäni johtaminen ei ole käskyttämistä. Se on ohjaamista, tukemista, sparraamista, välittämistä ja esimerkkinä olemista. Johtamisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että ihmiset voivat tehdä parhaansa. Se ei ole todellakaan helppoa, varsinkaan kun yrittäjäksi alkava on aika harvoin hyvä ja valmis johtaja. Johtajan työ opetellaan samaan aikaan kuin työntekijät opettelevat olemaan alaisia.

Oman oppimisprosessini aikana nämä ovat olleet kaikkein haasteellisimpia asioita.

1. Itsetuntemus

Jos et tiedä mitä olet, et voi johtaa itseäsi etkä muita. Sinun täytyy tietää, mikä sinut saa tikittämään: mikä on arvomaailmasi, millainen olet kriiseissä, mitä et siedä, mitä arvostat, mitkä ovat vahvuuksiasi ja mitkä heikkouksia. Mitä paremmin opettelet tuntemaan itseäsi erilaisissa tilanteissa, sitä paremmin yrityksesi menestyy. Kun tunnet itsesi, voit palkata ihmisiä paikkaamaan puutteitasi. Vastaavasti kun tunnet vahvuutesi, pystyt myös kommunikoimaan arvomaailman alaisillesi sekä teoilla että sanoilla.

Olen luonteeltani välillä liiankin pehmeä ja pikkutarkka. Joku voi nähdä sen heikkoutena, mutta yksityiskohtiin keskittyminen on myös eräs tärkeimmistä syistä, miksi yritykseni on mitä on. Suuripiirteisten taivaanrannanmaalareiden kanssa en tulisi toimeen, ja olen varma että he eivät myöskään viihtyisi yrityksessäni. Rekrytoinnissa kiinnitän aina huomiota siihen, miten tarkkoja ja tehokkaita ihmiset ovat.

2. Ego

Johtajan tehtävänä on järjestää työt, määritellä vastuut ja ohjata arkityötä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi johtajana tehdä kaikki tai edes osata kaikkea. Päinvastoin: on osoitus huonoista rekrytointitaidoista, jos et pysty palkkaamaan yritykseen ihmisiä, jotka tekevät työt sinua paremmin. Sen lisäksi että itseäsi huonompien työntekijöiden palkkaus on typerää taloudellisesti, yrityksesi maine rapautuu kun laatu heikkenee. Palkkaa aina parasta jota voit — vaikka se tarkoittaisikin, että oma egosi joutuu ottamaan siinä kolauksen.

Heti kun osaa päästää irti omasta egostaan ja keskittyä yrityksen yhteiseen hyvään, elämä muuttuu helpommaksi. Yritys on investointi, jonka tarkoituksena on tuottaa rahaa. Jos se tarkoittaa, että joudut nielemään ylpeyttäsi silloin tällöin, jotta hommat sujuvat, taito kannattaa opetella.

3. Tunteet

Tiedän että moderniin ajatteluun kuuluu käsitys siitä, että johtajan tulisi näyttää tunteensa. Käytännössä tällä tietenkin tarkoitetaan, että johtajan pitäisi kehua työntekijöitä sydämensä pohjasta. Mutta entä jos vituttaa niin, että näköä haittaa? Oma kokemukseni on, että sitä ei kannata näyttää, tai tulee kaikille pahaa mieltä ja mielenharmia.

Sen lisäksi että omien tunteiden näyttäminen ei ole aina OK, yrityksesi kasvaa sen näköiseksi kuin itse käyttäydyt. Jos räjähtelet tai murjotat, niin tekevät muutkin. Jos kiukuttelet ja valitat, muut seuraavat perässä. Anna positiivisten tunteiden näkyä ja pidä negatiiviset sisälläsi, vaikka kuinka sosiaalisessa mediassa ja johtajaoppaissa muuta väitettäisiinkin. On hyvä pitää työminä erillään yksityisminästä.

Löydä oma tapasi johtaa

Jos yrität johtaa ihmisiä kuin sinua on johdettu aikaisemmin, päädyt vain ihmeellisiin tilanteisiin, joista et oikein itsekään pidä. Kesätyöpaikalla, iskän firmassa tai armeijassa opittu johtamisdogma ei ehkä ole se paras tapa ohjata ihmisiä. Etsi sellainen tapa johtaa, missä pääset käyttämään vahvuuksiasi hyväksi. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa johtaa.

Jokainen yrittäjä joutuu löytämään omat johtamistaitonsa ja tapansa toimia.

Strategia on kieltäytymistä

Ei

Olen kieltäytymisen fani. Asioista kieltäytyminen on yleensä hankalaa, ja siinä on aina riskinsä että joku loukkaantuu. Kieltäytyminen on kuitenkin ainoa tapa kontrolloida asioita. Aina kun sanot “kyllä”, suostut astumaan jonkun toisen luomalle polulle. Aina kun sanot “ei”, teet päätöksen jatkaa omallasi. Se vaatii selkärankaa ja epävarmuuden kestämistä.

Yritysten strategiatyö on yleensä mukavaa puuhastelua, jossa hahmotellaan tietä tulevaisuuden tavoitteisiin. Strategian jalkauttaminen käytännössä on kuitenkin haasteellista, ja tyypillisin tapa jalkauttaa strategiaa on keskittyä uusien asioiden tekemiseen. Yritykset alkavat hankkia uutta osaamista ja uutta markkinointia. Moni alkaa kehittämään myös uusia tuotteita. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on ohjata yritystä strategian viitoittamalla tiellä. Useimmiten se toimiikin.

Strategiatyön todellinen arvo kuitenkin mitataan sillä, miten helposti strategian vastaisista asioista kieltäydytään. On helppo toteuttaa strategiaa ostamalla uusi ilme mainostoimistosta, mutta on todella paljon hankalampaa vetäytyä kannattavasta kaupasta, joka on strategian vastainen. Yksikään yrittäjä ei nauti ajatuksesta, että satojen tuhansien kauppa karkaa jonkun toisen tehtäväksi. Siinä kohtaa se strategiaan sitoutuminen kuitenkin mitataan.

Joka kerta kun firman johto tekee strategian vastaisia päätöksiä, se nakertaa tietenkin myös koko muun yrityksen halua ja kykyä noudattaa strategiaa. Kaikkien yrityksen työntekijöiden pitäisi pystyä luottamaan siihen, että he voivat kyseenalaistaa strategianvastaisten asioiden tekemisen. Sitä ei tapahdu, jos johto itsekään ei uskalla kieltäytyä strategian vastaisista päätöksistä.

Kiva asiakas tarvitsi laajempaa verkkokauppaa. Tiesin että olisimme voineet toteuttaa verkkokaupan, mutta olin jo aikaisemmin tehnyt strategisen päätöksen, että verkkokauppabisnes ei ole se mihin keskitymme. Oli pikkuisen hankala kertoa asiakkaalle, että hänen nenäni edessä heiluttelema pinkka tuhatlappusia ei kelpaa. Asiakas haki verkkokauppansa muualta.

Mikään ei viesti strategiaan sitoutumisesta tehokkaammin kuin kieltäytyminen. Sano ei, ja sano se usein.

Miksi lähdin yrittäjäksi?

The Lappu

Muistan hyvin sen hetken, kun viimeinkin päätin ryhtyä yrittäjäksi. Halu ei johtunut siitä, että olisin saanut jonkun upean tuoteoivalluksen tai että olisin äkkiä löytänyt jostain itselleni lisää rohkeutta. Ehei, syy oli paljon arkisempi. Olin tyytymätön.

En tiedä miksi, mutta aloin merkata tarralappuun viivan joka kerta, kun halusin lyödä jotain piirtopädillä päähän. Taustalla tykytti koko ajan ajatus siitä, että yksin tekisin asiat paljon paremmin. Lappu täyttyi muutamassa kuukaudessa.

Viimeinen niitti oli se, kun pomo pisti tekstarin kesälomalta:

Täältä laiturin nokasta katsottuna ei oikein vakuuta. Kaipaa jotain.

Sitten vaan naksahti päässä. Pakkasin vähäiset kimpsut ja kampsut ja vein irtisanoutumislapun toimarille. En sentään paiskonut ovia, rikkonut näyttöjä tai huutanut keuhkojen pohjalta solvauksia. Pomo oli jopa niin reilu, että tilasi töitä hetken aikaa riistohintaan — josta olen ikuisesti kiitollinen.

Moni voisi tietty sanoa, että olin huono työntekijä, ja ei se kauaksi menisi todellisuudesta. Useimmat tuntemani yrittäjät olisivat aivan uskomattoman huonoja alaisia. Enimmäkseen se johtuu siitä, että yrittäjät haluavat tehdä asiat omalla tavallaan ja omalla ajallaan. Sellainen ei varsinaisesti ole isojen korporaatiomoolokkien rekryostoslistojen kärjessä.