Hei yrittäjä, kaipaatko keppiä?

Olen ensi kesän Retoriikan kesäkoulussa roastaamassa yrittäjiä Katleena “sukkahousuviikinki” Kortesuon ja Jari Parantaisen kanssa. Vartin mittaisissa sessioissa hiillostamme kolmen yrittäjän bisneksistä turhat läskit ja luulot pois, ja yrittäjistä irronneilla kyyneleillä kastelemme rahapuumme.

Ja jotta kesän tapahtuma menisi mahdollisimman kivuliaasti, järjestämme testiroastin Helsingissä perjantaina 24.3. klo 10.30. Siihen etsimme nyt kolmea yrittäjää hiillostettavaksi 50-henkisen harjoitusyleisön edessä.

Haluatko tulla hiillostettavaksi? Pistä hakemusta sisään, ohjeet Katleenan blogissa.

Kolme pointtia tekoälystä

Tapasin Suomen tunnetuimman robotisaation puolestapuhujan, Cristina Anderssonin. Oli muuten järkyttävän hauska ja energinen parituntinen! En muista milloin viimeksi olisi saanut puhua yhtä kauan suu vaahdossa tekoälystä ja robottien vaikutuksesta yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Normaalisti keskustelukumppanit ohjaavat keskustelun hienovaraisesti muille urille siinä vaiheessa, kun keskustelu lähestyy singulariteettia ja ihmisen näköisiä androideja. Tällä kertaa kuitenkaan ei ollut kukaan hillitsemässä, eikä Katleenan lyöttäytyminen seuraan varsinaisesti keskustelua rauhoittanut.

Mitä enemmän tekoälystä lukee ja mitä useampia asiantuntijoita haastattelee, sitä selvemmäksi minulle käy, miten ison muutoksen kynnyksellä ollaan. Joka viikko kuuluu uutisia merkittävistä investoinneista ja esimerkkejä robottien ja tekoälyn läpimurroista. Jo lyhyen haastattelukierroksen perusteella minulle on selkeytynyt kolme asiaa:

1. Suomi laahaa tekoälykehityksen perässä

Maailmalla kaadetaan miljardeja tekoälytutkimukseen ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoon. Kiina esimerkiksi ilmoitti hiljattain luovansa valtioavusteisesti 15 miljardin dollarin AI-markkinat vuoteen 2018 mennessä (mitä se sitten Kiinan tapauksessa tarkoittaakaan, jää nähtäväksi). Viimeisin positiivinen pilkahdus kotimaasta oli kuitenkin viime viikolla Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

2. Ei ymmärretä miten isosta asiasta on kysymys

Tämä luonnollisesti liittyy edelliseen kohtaan. Koska ei ymmärretä miten perustavanlaatuisen disruptiivisesta asiasta on kysymys, ei tietenkään myös investoida tai tehdä mitään muutakaan tulevaisuuden eteen. Meillä väännetään sellutehtaiden ja kaivosten kohtaloista, mutta samaan aikaan maailmalla rakennetaan jo toisenlaista todellisuutta. Tämän näkee jo siitäkin, miten robottiautoihin suhtaudutaan.

3. Tekoälykehityksen kovassa ytimessä on ihminen ja ihmisyys

Itse teknologiaa ja ohjelmointia olennaisemmassa roolissa on kuitenkin kysymys, mitä ihmisyys oikeastaan tarkoittaa? On mahdotonta suunnitella ihmismäisesti toimivia tekoälyjärjestelmiä tai robotteja, ellei ole selkeyttä siitäkään, mikä tekee jostain käytöksestä tai toiminnasta ihmismäistä. Miten esimerkiksi määritellään tietoisuus, ja miten se on ohjelmallisesti toteutettavissa tai testattavissa? Tai miten voidaan suunnitella eettisesti kiva tekoäly, joka haluaisi suojella ihmiselämää? Entä onko kaikki elämä suojelemisen arvoista? Mihin hintaan? Miten määritellään uteliaisuus? Entä rakkaus? Miten koneelle opetetaan tunneälyä? Entä sarkasmia?

Nämä kysymykset voivat tuntua tarpeettomilta tai jopa turhilta. Ne ovat kuitenkin tärkeitä kysymyksiä silloin, kun yritetään rakentaa järjestelmiä, jotka ovat interaktiivisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Tekoälytutkimukseen panostaminen ei ole fiksua pelkästään akateemisen mielenkiinnon vuoksi, vaan siitä on yhteiskunnalle myös valtavia taloudellisiakin hyötyjä. Esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA arvioi, että pelkästään Persianlahden sodassa käytetty logistiikkatekoäly DART maksoi viikossa takaisin sen mitä DARPA oli laittanut rahaa tekoälytutkimukseen 30 vuoden aikana.

HHJ, Hyväksytty Hallituksen Jäsen®

No niin, olen nyt virallisesti Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ®). Kävin Tampereen Kauppakamarin kurssin jo 2012, mutta kurssin jälkeen ei ehtinyt tenttimään. Nyt sitten viimeistelin kokonaisuuden käymällä tentissä.*

Mikä on HHJ?

HHJ

HHJ on Kauppakamarin järjestämä koulutuskokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa erityisesti PK-yritysten hallitustyöskentelyä. Se sopii erityisen hyvin yrityksen hallituksessa oleville tai hallitukseen aikoville. Kurssilla käydään läpi hallituksen tehtävien lisäksi hyvää hallintotapaa, strategiatyötä ja osakeyhtiölakia. Kurssin ehdottomasti tärkein anti on kuitenkin esimerkkitapaukset elävästä elämästä, ryhmätyöt ja alan rautaisimpien asiantuntijoiden esitykset omilta erikoisalueiltaan. Voin sanoa, että koko kurssin aikana ei tullut tylsää hetkeä. Siitä pitivät huolen myös osuvat ja epäviralliset kauhutarinat. 😉

Itse tentti tuntui menevän läpi aika heittämällä, mistä isoin kiitos kuuluu omalle (Aucorin) hallitukselle. Vuosien yhteistyö hallituksen kanssa on opettanut minulle käsittämättömän paljon yrittämisestä ja hallitustyöskentelystä. On nimittäin ihan eri asia lukea asioista teoriassa kuin kokea asiat käytännössä. HHJ-kurssi antaa erinomaiset eväät siihen todelliseen hallitustyöskentelyyn. Vahva suositus kaikille yrittäjäkollegoille!

*) Pistemääräksi kertyi 56/60, mikä on ihan siedettävä.

Kapitalistin kasvatusopas, osa 2: Mitä on yrittäjyyskasvatus?

Katleena Kortesuo

Tämä kirjoitus on Katleena Kortesuon vieraskynäkirjoitus. Katleena Kortesuo on tietokirjailija ja kriisiviestinnän asiantuntija. Katleenan Ei oo totta on Suomen luetuin viestintäalan blogi. Tutustu blogiin ja seuraa Katleenaa twitterissä!

Muksumme ovat nyt toisella ja viidennellä luokalla. Me molemmat vanhemmat olemme yrittäjiä. Niinpä olemme toteuttaneet kotona yrittäjyyskasvatusta, sillä se puuttuu peruskoulusta kokonaan.

Puheistamme innostuneena moni yrittäjäkollega on kysellyt, että mitä hiivattia se yrittäjyyskasvatus käytännössä on. Niinpä kokosin tämän postauksen vinkiksi kaikille niille, jotka haluavat toteuttaa yrittäjyyskasvatusta joko kotona tai työssään lasten ja nuorten kanssa.

Jaan yrittäjyyskasvatuksen neljään osaan:

  1. Keskustelu
  2. Harjoittelu
  3. Itsestä huolehtiminen
  4. Todennus

Kaikki tehdään tietenkin lasten ehdoilla. Joskus ei edetä moneen viikkoon, ja joskus taas koko päivä pyörii yrittäjyyden tiimoilla.

1. Keskustelu

Keskustelu laajenee helposti yrittäjyydestä talouden kautta politiikkaan. Juttelemme lasten kanssa usein seuraavista asioista:

  • Mitä on yrittäjyys ja palkkatyö?
  • Mitä on kilpailu?
  • Miten talous toimii?
  • Mistä verot kertyvät?
  • Kuka säätää lait?
  • Mitä vaalit tarkoittavat?
  • Millaisia ovat Suomen puolueet?

Lapset kysyvät paljon, ja minä kerron asiat esimerkkien avulla. Jokainen asia pitää konkretisoida lapsen tasolle. Ei ole mitään järkeä sanoa, että “veroilla kustannamme yhteiskunnan yhteiset asiat”. Sen sijaan pitää sanoa, että “kun minä maksan yritysveroa, sillä rahalla hankitaan kirjastoihin enemmän kirjoja ja palkataan sairaaloihin lääkäreitä.”

2. Harjoittelu

Yrittäjyys ja sen osa-alueet pitää viedä lapsen arkeen jo varhain. Kun lapsi oppii, mistä raha tulee ja mihin se menee, hän saa samalla kykyjä hallita omaa talouttaan.

Esikoinen lajitteli kuittejani jo viisivuotiaana. Hän niputti ne päivämäärittäin ja nitoi kasoihin. Lapset ovat myös välillä kulkeneet mukana palavereissa ja olleet seuraamassa mediaesiintymisiäni.

Muksut ovat leiponeet mokkapaloja sukulaisille maksua vastaan. Esikoinen laati oma-aloitteisesti leivonnasta laskun kuusivuotiaana. Siinä oli eriteltynä lähes kaikki oleellinen: summa, eräpäivä, saaja, maksaja ja jopa viivästyskorko. (Viivästyskorko oli karkkipussi.)

3. Itsestä huolehtiminen

Olemme jutelleet lasten kanssa, että hyvään elämään tarvitaan kolme osa-aluetta:

  1. Aivot. Pidä huoli koulutuksestasi, järjestäsi ja sivistyksestäsi.
  2. Kroppa. Pidä huoli kunnostasi ja vaali terveyttäsi.
  3. Ihmissuhteet. Huolehdi lähimmäisistäsi ja huomioi toiset ihmiset.

Jos jokin osa-alue pettää itsestä riippumattomista syistä, vielä on muut kivijalat jäljellä. Sen sijaan jos unohtaa ihmissuhteet ja jättää kouluttautumatta, koko elämä on kiinni enää vain terveydestä.

Yrittäjän täytyy pitää huoli kaikista kolmesta osa-alueesta, koska kukaan muu ei korvaa osaamattomuutta, sairauksia tai huonoja ihmissuhdetaitoja. Kannustamme siis lapsia lukemaan, käymme yhdessä kävelyillä, tutustumme museoihin ja juttelemme ihmissuhteista. Pohdimme usein, miten eri tilanteissa olisi kannattanut käyttäytyä.

Mikään yritys ei kestä, ellei yrittäjä ole kunnossa.

4. Todennus

Demonstraatiossa näytetään, mitä on opittu. Olemme esimerkiksi tehneet lasten kanssa Youtube-videot Yritystalouden perusteet ja Asiakaspalvelun perusteet.

Lisäksi pyydän lapsia usein selittämään isovanhemmille, mitä veroilla hankitaan tai mitä eroa on palkalla ja laskutuksella. Kun lapset pääsevät selittämään oppimaansa, se vahvistaa heidän ymmärrystään.

Lopputulos

Yrittäjyyskasvatuksesta on ollut hyötyä, ja homma on mennyt perille.

Kuopus kysyi kuusivuotiaana minulta: “Äiti, ovatko tulli ja poliisi kilpailijoita?” Kysymys osoittaa, että muksu on sisäistänyt sen, mitä on kilpailu.

Esikoinen taas totesi kotona ylpeänä koulun jälkeen: “Äiti, meidän luokalla on vain yksi muu, jonka MOLEMMAT vanhemmat ovat yrittäjiä.” Olemme siis onnistuneet tuottamaan lapselle sen kokemuksen, että yrittäjyys on hyvän ryhdin arvoinen asia.

Molemmat lapset aikovat isona yrittäjiksi. Ei siksi, että me olemme käskeneet, vaan siksi, että se kiinnostaa heitä. Olemme kertoneet muksuille, että he voivat tehdä ammatikseen mitä tahansa he haluavat. Niinpä kumpikaan ei vielä tiedä, mitä heidän yrityksensä tekee, mutta sen ehtii pohtia myöhemminkin. Yrittäjiksi he kuitenkin ryhtyvät.

Yrittäjyyskasvatus on tapa huolehtia lapsen tulevaisuudesta. En pysty lupaamaan lapsilleni perintökartanoa tai 40-vuotista virkaa. Pystyn vain antamaan heille parhaat mahdolliset eväät pärjätä ja kantaa vastuuta itsestään ja yhteiskunnasta.