Milloin sinä pääset moonwalkkaamaan yksityissuihkariisi?

Kerroin edellisessä kirjoituksessani siitä, miten tärkeässä roolissa oma elämän suunnitelma on kun miettii yrityksen strategiaa. Kun tietää mitä haluaa elämältään, voi asettaa tavoitteille rahalliset mittarit ja yritykselle strategian. Jos strategia ei ole muutettavissa minkäänlaisiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi, prujulla voi tietenkin pyyhkiä peppunsa.

Koska haluan tarjota perheelleni parhaan mahdollisen toimeentulon, se tarkoittaa omassa tapauksessani taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista (kansankielisempi termi on “eläkkeelle pääseminen”. En tosin ymmärrä miten kukaan odottaisi innolla kuoliaaksi tylsistymistä). Yksinkertaistettuna taloudelliseen riippumattomuuteen pääsee silloin, kun omaisuuden passiiviset tuotot verojen jälkeen ovat suuremmat kuin elämisen kulut. Jos osinkojen keskimääräinen pitkän ajan vuosituotto on vaikka 10 %, taloudellisen riippumattomuuden piste saavutetaan silloin kun osinkoja tuottava osakepääoma on vuosikulut x 10.

Tietenkään mikään ei ole niin yksinkertaista: perheiden elintasot vaihtelevat asuinpaikan, elintapojen ja arvomaailmoiden mukaan; omaisuutta tai velkaa voi olla pohjalla; verot täytyy maksaa; yritys voi olla isompi tai pienempi, tuottaa tai olla tuottamatta ja puoliso voi käydä töissä tai ahertaa kotona.

Miten tuohon passiiviseen tuloon sitten pääsee ja mihin mennessä? Tein laskelmista esimerkkitaulukon, jota voit käyttää pohjana omissa pohdinnoissasi. Lukuja ei ole laskettu eurolleen, vaan käytän isoa pensseliä. Elämä kun ei kuitenkaan mene ikinä niin kuin suunnittelee, joten on turhaa energianhukkaa keskittyä senttien kanssa sähläämiseen.

Laskelmassa on kolme olennaista komponenttia:

Perheen tulorakenne

Kaikki lähtee perheen elämisen tasosta ja siitä syntyvästä kulurakenteesta. Kulut sisältävät vuokrat tai lainanlyhennykset, autolainat, bensakulut, vakuutukset, ruuan, vaatemenot, satunnaiset kulut, viihteen, kodinkoneet ja kodin tarvikkeet, lomailun ja harrastusmenot sekä tietenkin ihan yleiset hupitoimintaan käytetyt rahat. Helpoin tapa laskea nykytilanteen kulut on laskea vuositulot yhteen ja vähentää niistä säästöön jäänyt omaisuus. Verotuksesta myös riippuu, paljonko pitää tällöin tienata bruttona.

Osakkeet ja indeksirahastot

Koska mitä hyvänsä voi tapahtua, haluan hajauttaa omaisuutta hieman ja laitan osan säästöistä osakkeisiin ja indeksirahastoihin (joiden suhde n. 1:3), ja osakkeissakin jaan omistuksia alojen ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Osakkeiden ja indeksirahastojen pitkäaikaiset tuotto-odotukset vaihtelevat, mutta käytän tässä nyt pitkän aikavälin 10 % vuosituottoa molemmissa.

Yrityksen tuotot

Yritys (tai yritykset) on tietenkin yrittäjän tärkein tulonlähde. Isoin kysymys yleensä on, että miten paljon varallisuudesta ottaa palkkatulona ja miten ison osan osinkoina. Näihin vaikuttavat olennaisesti nykyinen lainsäädäntö ja valtaapitävien puolueiden se aika kuukaudesta. Yleensä kannattaa vain suosiolla kysyä neuvoa kirjanpitäjältä jos itse ei jaksa yksityiskohtia selvittää.

Taloudellinen riippumattomuus

Kun huomioi perheen kulurakenteen sekä osakkeiden ja yrityksen tuotto-odotukset, voi laskea luvuista yritykselle asetettavat tavoitteet. Vastaavasti voi päästä lähemmäs taloudellista riippumattomuutta laskemalla kuluja joko alentamalla elintasoaan tai muuttamalla alemman elintason maahan.

Nyt tiedän, kuinka paljon minun täytyy tienata kuukaudessa, että pääsen 15 vuoden kuluttua tavoitteeseeni. Seuraavassa kirjoituksessa kerron miten konvertoida tavoitteet yrityksen mittareiksi.

Tietenkin tilanne on eri jos bisneksessä iskee kunnon kultasuoneen. Sitten voikin repiä lehdistötilausuudessa Savile Row:lla tehdyt tarrahousut jalastaan, moonwalkata yksityiskoneeseen munasillaan samalla kun taustalla soi Eye of the Tiger ja tykeistä ammutaan tonnin seteleitä yleisön joukkoon. Sitä odotellessa.

Wouti 0.1

Henkilökohtainen koodausspurttini pääsi ensimmäiseen etappiinsa. Sain Woudin ensimmäisen version julkaisukuntoon, ja se löytyy osoitteesta wouti.fi. Phew.

Wouti

Tiesin alusta saakka, että en ole tekemässä kirjanpitosoftaa. Koko tuotteen ydinajatus on, että on tärkeämpää seurata kassaa mieluummin tonnin tarkkuudella kuin eurolleen — yksittäisten hilujen seuraaminen on lillukanvarsiin takertumista, kun tavoitteena on huolehtia kassan riittävyydestä. Tämä tarkoitti toisaalta sekä senttien jättämistä laskelmista, että tarkastelun rajoittamista vain viikkotasolle päivätason sijaan. Koska olen pyöritellyt saman tuotteen raakaversiota Google Docsissa jo monta vuotta, itselleni oli aika selkeää miten asioiden tulisi toimia.

Tuotteen lanseerausta hidasti hieman se, että kirjoitin koko softan kerran uusiksi. Tämä tapahtui siksi, että ensimmäisellä kerralla en ihan vielä tajunnut miten tietorakenteet olisi kannattanut tehdä. Toisella kerralla syvennyin myös enemmän TDD-ohjelmoinnin (Test Driven Development) käytäntöihin, mikä tarkoitti tietenkin lisätyötä. Testejä kertyi yli 400 kpl, ja koodia on vain 1/3 testien määrään verrattuna. Versionhallinnan käyttäminen (GIT) auttoi kun pari kertaa tuli kunnon facepalm-hetki.

En halunnut käyttää aikaa muuhun kuin itse ydinasiaan. Ylläpito on Herokussa, jolloin on paljon vähemmän huolia ylläpidon suhteen. Itse wouti.fi -sivusto on Google App Enginessä (sama homma, ei ylläpitohuolia), maksuliikenteessä käytän Stripea (joka on tajunnanräjäyttävän helppokäyttöinen ja turvallinen kokonaisuus — luottokorttitiedot eivät edes käväise oman palvelimen kautta) ja support-ticketit menevät ZenDeskin kautta.

Kenelle Wouti on tehty?

Wouti sopii parhaiten kasvuhaluisille yrityksille, joilla on jo palkkalistoillaan joitain työntekijöitä ja joiden kuukausittaiset tulot ja menot vaihtelevat sen verran että pelkkä takapuolituntuma ei enää riitä. Woudin avulla saa vähän tavallista enemmän mielenrauhaa, kun näkee visuaalisesti kassan tilanteen.

Mitä seuraavaksi?

Nyt Wouti on siinä kunnossa, että sitä voi käyttää ydinongelman ratkaisemiseen, eli kassavirran hallintaan. Listalla on paljon kehitysideoita, ja lisää voi ehdotella. Seuraavana valmistuu useamman käyttäjän tilit ja alvien automaattilaskelma.

Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen yritys ottaa Woudin käyttöön! 🙂

Pareto, ystäväni

Vihaan laiskuutta ja tehottomuutta. Pelkästään tehoa lisäämällä kaikilla maailman ihmisillä olisi ruokaa, katto pään päällä ja tuskinpa tartteisi sotiakaan. Tehostaminen on kiva asia, mutta isoin kysymys onkin, miten tehostaa? Ja mitä pitäisi tehostaa?

Ensimmäinen työkalu jota suosittelen on Paretojakauma. Se tarkoittaa yksinkertaistettuna periaatetta, jonka mukaan 20 % toimista aiheuttaa 80 % tuloksista.

Pareto

Pareto-periaatteen tulokset ovat nähtävissä kaikkialla, kun vain osaa katsoa; taloudessa 20 % maailman henkilöistä omistaa 80 % maailman varallisuudesta; 20 % väestöstä aiheuttaa 80 % ongelmista (rikollisuus) ja niin edelleen.

Miten tätä voi käyttää hyväksi? Itse käytin omassa yrityksessäni Pareto-periaatetta menestyksekkäästi asiakkaiden lajitteluun. 20 % asiakkaista toi 80 % liikevaihdosta, ja 20 % asiakkaista toden totta muodosti 80 % ongelmista. Kun tunnistaa merkityksellisen 20 % voi suhteellisen helposti tehdä valintoja jotka tehostavat toimintaa radikaalisti.

Omissa asiakkaissani huomasin mielenkiintoisen yksityiskohdan: sen lisäksi että 20 % asiakkaista toi 80 % liikevaihdosta, 20 % tappiollisimmista asiakkaista muodosti myös 80 % ongelmista. Yksinkertaisella analyysilla löysin yritykseni isoimman tehostusmahdollisuuden!

Kotitehtävä: listaa yrityksesi asiakkaat tuloksen mukaan. Tee toinen lista, jossa vertaat asiakkaiden tyytyväisyyttä ja reklamointihalukkuutta. Voit hämmästyä tuloksesta.