Näin haihduin kuin pieru Saharaan

Näkymätön johtaja

Tunnustan olevani näkymätön johtaja.

Osittain kysymys on introverttiydestä, mutta suurempi syy on tehokkuuden tavoittelu. Olen sen verran laiska, että haluan keskittyä vain olennaiseen, ja kaikenlaiset keskeytykset tappavat tehon.

Paikallaolon vaatimus elää kuitenkin melko vahvana edelleen. Työehtosopimukset on rakennettu fyysisen työpaikan käsitteen varaan, ja pisimpään työpaikalla istuvia pidetään oletuksena edelleenkin muita ahkerampina. Isoin ongelma tässä näkemyksessä on se, että oleminen sekoitetaan jotenkin välittämiseen. Läsnäolo on kuitenkin yhtä paljon välittämistä kuin lyöminen on lempeyttä.

Tällaisena pragmaattisena uuden ajan digijohtajana mietin sitäkin, että kyseisessä ajattelumallissa taitaa olla mukana ripaus myös vanhaa kunnon kyttäysmentaliteettia. Ikään kuin perusolettamuksena on, että aikuiset ihmiset eivät saisi tehtyä töitään ilman että joku on katsomassa perään. Tai että Suuri Johtaja tietää kaiken parhaiten, joten kaikki päätökset pitää sitten kierrättää hänen kauttaan. Jotenkin naurettava ajatus.

Myös ziljoonia tienannut Dan S. Kennedy vannoo näkymättömyyden nimeen. Aikaisemmin hän kokeili “oveni on aina auki” -politiikkaa, ja naulasi jopa suurieleisesti toimistonsa oven seinälle osoitukseksi siitä miten läsnäoleva hän on. Kennedy tunnusti myöhemmin virheensä ja siirtyi kahden toimiston malliin: toinen oli virallinen työpaikka ja toisessa toimistossa hän oikeasti teki työnsä. Nerokasta!

Itse en ole vielä vuokrannut toista toimistoa, mutta nämä keinot ovat osoittautuneet toimiviksi.

  • Jaa valtaa. Mitä enemmän vallasta luopuu, sitä enemmän vapautta saat. Anna ihmisten päättää enemmän omista töistään, äläkä nillitä joka sentistä.
  • Älä rankaise oma-aloitteisuudesta tai huonoista päätöksistä. Tämä liittyy ensimmäiseen kohtaan. Valta tarkoittaa myös vapautta epäonnistua. Päätöksistään joutuu vastuuseen, mutta se ei tarkoita sitä että jokaisesta kämmistä tulisi antaa piiskaa-keppiä-sapiskaa.
  • Suunnittele systeemejä. Yritys on asiakkaiden, ihmisten ja prosessien sulatusuuni. Yritysjohtajana tulisi huolehtia siitäkin, että prosessit ovat kunnossa. Kun kriittisimmille asioille on sovittu tapa tehdä asioita, sattuu paljon vähemmän vahinkoja.
  • Syleile uutta teknologiaa. Maksan mielihyvin mistä hyvänsä uudesta teknologiakikkareesta, jos se vain parantaa kommunikaatiota ja tehokkuutta tai helpottaa yrityksen elämää. Mitä enemmän asiat ovat tehtävissä erilaisten pilvityökalujen avulla, sitä vähemmän ihmisillä on pallo jalassa.
  • Vastaa hitaasti. Tämä voi kuulostaa hieman laiskalta, mutta olen huomannut että ongelmat ratkeavat ihan itsestään kun niihin ei puutu. Fiksut ihmiset keksivät aina ratkaisun kun heille antaa siihen mahdollisuuden. Jos singahtaa ratkaisemaan ja mikromanageroimaan kaikkia ongelmia, sitä saa olla tekemässä ihan koko ajan.
  • Valvo. Poissaolo ei tarkoita sitä, etteikö asioiden perään pitäisi katsoa.

Ja mitä sitten on tapahtunut, kun en ole koko ajan paikalla? Ei mitään pahaa ainakaan. Moni asia tuntuu luistavan paljon paremmin kun en ole itse sörkkimässä kaikkea.

Mitä mieltä sinä olet? Onko johtajan pakko olla paikalla, vai onko vapaus vahtimista herkumpaa?