Sairaalassa

Olin eilen sappirakon poistossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Uudet T-sairaalan puitteet olivat hyvät, eikä operaatio itsessään ollut läheskään niin paha kuin oletin.

Sanotaan kotimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tasosta mitä hyvänsä, julkinen sairaanhoito tuntuu ainakin toimivan. Kertaakaan ei ollut sellainen olo, että olisi saanut huonoa hoitoa tai palvelua. Hoitajien hyvää asennetta ei voi kuin ihmetellä. Koko operaation aikana hoitajia ehti olemaan kymmenkunta, mutta kaikilla oli perustietoni hallussa ja selkeä käsitys siitä mitä tapahtuu seuraavaksi.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on se jännä puoli, että se alimman tason terveydenhoito (sormessa haava, menenpä päivystykseen) on oman kokemukseni mukaan ihan perseestä. Aina jos on jotain pientä, menen mieluummin yksityiselle. Ihan yksinkertaisesti siksi, että ei tarvitse jonottaa, ja saa saman tien asiat hoidettua ilman pompottelua luukulta toiselle.

Mutta sitten kun pääsee sen perustason ohi, homma muuttuu täysin. Hoitajat juoksevat, pieninkin toive otetaan huomioon ja jatkuvasti kysellään vointia. Aikaakin tuntuu olevan, eikä kipuja tarvitse pelätä. Koko toiminnasta huokuu laatu ja osaaminen.

20140208-102043

Oli muuten aika jännää huomata, miten leikkaussalissa käytettiin The Checklist Manifeston mukaisesti tarkistuslistoja. Tarkistuslistat olivat tulleet käyttöön TYKS:ssä vasta joskus 2005. Siinä kohtaa tiesin, että ainakaan minulta ei poisteta vahingossa jotain muuta elintä.

Nyt vaan sitten haavoja parantelemaan…