Tekoälyopisto — hyytävän laaja kokoelma tekoälyä käsitteleviä linkkejä, kirjoja ja resursseja

Tekoäly (Artificial Intelligence) tulee olemaan ihmiskunnan tärkein keksintö. Keinoälystä kiinnostuneita varten olen koonnut tälle sivulle tärkeimmät resurssit, joiden avulla pääset kiinni mahdollisimman nopeasti tekoälykehityksen kelkkaan.

Kirjat

Linkit

Merkittävät AI-intoilijat

Mielenkiintoiset AI-firmat ja seurattavat startupit

  • Amy Your AI powered personal assistant for scheduling meetings.
  • Angel.ai NLP as a platform (same company is behind GoButler).
  • Api.ai Conversational UX Platform.
  • Arria Automated journalism platform.
  • AtomNet Drug design with convolutional neural networks.
  • BigML — machine learning made easy.
  • Clara Clara is a Virtual employee.
  • Cleo An A.I. assistant for your money.
  • ConversicaVirtual sales assistant that fosters real conversations to discover your most qualified sales opportunities.
  • Deep Instinct Deep learning in cybersecurity.
  • Dextro Dextro makes videos discoverable, searchable, and curatable using machine learning.
  • Expertmaker Intelligent Automation & Optimization — Acquired by eBay.
  • Festo A Bionic Kangaroo.
  • Franka “I am the first robot that builds itself.”
  • GoButler A personal travel agent.
  • Googlen itseajavat autot
  • Grok Solutions Company behind the open source NuPIC project.
  • Howdy.ai Meet Howdy — a friendly, trainable bot that helps Slack teams with work.
  • Jibo The World’s First Social Robot for the Home.
  • LeadCrunch High precision B2B leads using artificial intelligence.
  • Lola Virtual travel agent
  • MindMeld Platform for language understanding.
  • Neokami AI based cyber security.
  • OnlyBoth Automated, AI enhanced benchmarking service.
  • Pepper First personal and emotional humanoid robot.
  • Second Inc Personal assistant.
  • TaylorBot A.I. powered travel assistant.
  • The Grid AI websites that design themselves
  • TinMan AI Builder AI Builder V3.0 is a powerful integrated development environment for the visual design, real-time simulation, testing and deployment of autonomous and semi-autonomous systems.
  • Vicarious They are trying to build unified algorithmic architecture.
  • Wipro Holmes Artificial Intelligence Platform.
  • Wit.ai Natural Language for Developers.

Ohjelmointi

Organisaatiot

Uutissivustot ja foorumit

Tekoäly ei vie työpaikkaasi. Se vie työtehtäväsi.

Jokaisella ihmisillä on potentiaali olla jotain suurta. Kukaan ei osaa arvioida, mistä seuraava Einstein, Hawking tai Tesla putkahtaa ulos. Jokaisessa sukupolvessa on omat suurhenkilönsä, joiden yksittäinen panos on kääntänyt koko historian suunnan. Haluamme ajatella, että kehitys tapahtuu jonkun joukon yhteisen vaivannäön ansiosta. Todellisuudessa kuitenkin vain hyvin pieni promille meistä ikinä osoittautuu koko ihmiskunnan kehityksen kannalta arvokkaammaksi kuin ruumiinsa luovuttamat ravinteet hautuumaalla.

Olisi tietysti kauhean kätevää, jos voisi ennustaa kenestä tulee seuraava superkeksijä tai maailmanrauhan rakentaja. Homman juju piilee kuitenkin siinä, että etukäteen on mahdotonta tietää, kuka kuuluu siihen häviävän pieneen tärkeiden ihmisten joukkoon. Jos halutaan optimoida suurhenkilöiden putkahtelu geenialtaasta, ainoa looginen johtopäätös on siis kasvattaa tasaisesti koko ihmiskunnan potentiaalia suurhenkilöiden tuottamiseen.

Tähänhän kotimainen koulutusjärjestelmämmekin perustuu: yritetään mahdollisimman tehokkaasti kaataa perustietoa koko väestön päähän, ja sitten pyöritellään peukaloita ja toivotaan, että mahdollisimman monesta peruspertsasta kehkeytyy vähintään siedettävä veronmaksaja ja parhaimmillaan tulevaisuutta muuttava superkeksijä.

Mitä sinä tekisit tunnin mittaisen työpäivän jälkeen?

Tekoäly ja robotisaatio tulevat kiihdyttämään ihmiskunnan teknologista kehitystä ennen näkemättömällä vauhdilla. Samalla kehitys vie mukanaan työtehtävät, jotka ovat jo aikansa eläneet ja joutavatkin kuolla pois. Tämä kehitys vapauttaa enemmän ja enemmän ihmiskunnan käyttämättömästä potentiaalista tulevaisuuden käyttöön.

On sitten jokaisen oma asia, miten tämän vapautuneen potentiaalin käyttää: joku harrastaa enemmän, joku toinen lukee ja tekee enemmän. Suurin osa ihmisistä toki vain istuu entistä enemmän telkun tai koneen äärellä ja lihoo muodottomaksi läskipalleroksi. Kokonaiskuvassa kuitenkin tulevaisuuden potentiaalisilla suurhenkilöillä on mahdollisuus tehdä jotain seuraavaa suurta ja merkityksellistä, kun täytyy käyttää vähemmän ja vähemmän aikaa arjen hankaluuksista selviämiseen.

Tämä on tekoälykehityksen suurin siunaus yhteiskunnalle.

Django & dumbbells: toimarin paras kesäloma

Vietin lomani jälleen parhaimmalla mahdollisimmalla tavalla: päivät perheen kanssa tai salilla, illat koneen äärellä uusia asioita opetellen. Tällä kertaa kaivauduin vähän syvemmälle pythonin ja djangon maailmaan. Python on erityisesti tiedemaailmassa ja keinoälysovelluksissa suosittu ohjelmointikieli, ja django on taas pythonin päälle rakennettu framework, jolla voi rakennella kaikenlaisia mielenkiintoisia verkkopalveluita. Iltapuhteina syntyi rss-syötteiden lukemiseen tarkoitettu palvelu, blogforest.io.

Blogforest

Elämässäni on ollut pitkään tyhjiö Googlen suljettua Google Reader-palvelunsa. Erilaisia korvaavia palveluita on, mutta niissä kaikissa on joko liikaa hilavitkuttimia tai mainoksia, jotta olisin varsinaisesti ihastunut niihin. Kaipasin jotain simppeliä ja yksinkertaista. Haluan tuoreimmat linkit valitsemistani blogien RSS-syötteistä ja sillä hyvä. Ja jos maailmalta ei löydy mieleistä, täytyy tehdä oma.

Kaupallistettavaksi palvelusta tuskin on, koska tein siitä työkalun vain itseäni varten. Palveluun voi kuitenkin rekisteröityä ja sitä voi vapaasti käyttää. Rekisteröi tunnus, lisää blogeja, ja palvelu käy kymmenen minuutin välein hakemassa uudet artikkelilinkit rss-syötteistä. Toivottavasti siitä on hyötyä muillekin kuin minulle!

Kolme pointtia tekoälystä

Tapasin Suomen tunnetuimman robotisaation puolestapuhujan, Cristina Anderssonin. Oli muuten järkyttävän hauska ja energinen parituntinen! En muista milloin viimeksi olisi saanut puhua yhtä kauan suu vaahdossa tekoälystä ja robottien vaikutuksesta yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Normaalisti keskustelukumppanit ohjaavat keskustelun hienovaraisesti muille urille siinä vaiheessa, kun keskustelu lähestyy singulariteettia ja ihmisen näköisiä androideja. Tällä kertaa kuitenkaan ei ollut kukaan hillitsemässä, eikä Katleenan lyöttäytyminen seuraan varsinaisesti keskustelua rauhoittanut.

Mitä enemmän tekoälystä lukee ja mitä useampia asiantuntijoita haastattelee, sitä selvemmäksi minulle käy, miten ison muutoksen kynnyksellä ollaan. Joka viikko kuuluu uutisia merkittävistä investoinneista ja esimerkkejä robottien ja tekoälyn läpimurroista. Jo lyhyen haastattelukierroksen perusteella minulle on selkeytynyt kolme asiaa:

1. Suomi laahaa tekoälykehityksen perässä

Maailmalla kaadetaan miljardeja tekoälytutkimukseen ja tekoälyteknologioiden käyttöönottoon. Kiina esimerkiksi ilmoitti hiljattain luovansa valtioavusteisesti 15 miljardin dollarin AI-markkinat vuoteen 2018 mennessä (mitä se sitten Kiinan tapauksessa tarkoittaakaan, jää nähtäväksi). Viimeisin positiivinen pilkahdus kotimaasta oli kuitenkin viime viikolla Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

2. Ei ymmärretä miten isosta asiasta on kysymys

Tämä luonnollisesti liittyy edelliseen kohtaan. Koska ei ymmärretä miten perustavanlaatuisen disruptiivisesta asiasta on kysymys, ei tietenkään myös investoida tai tehdä mitään muutakaan tulevaisuuden eteen. Meillä väännetään sellutehtaiden ja kaivosten kohtaloista, mutta samaan aikaan maailmalla rakennetaan jo toisenlaista todellisuutta. Tämän näkee jo siitäkin, miten robottiautoihin suhtaudutaan.

3. Tekoälykehityksen kovassa ytimessä on ihminen ja ihmisyys

Itse teknologiaa ja ohjelmointia olennaisemmassa roolissa on kuitenkin kysymys, mitä ihmisyys oikeastaan tarkoittaa? On mahdotonta suunnitella ihmismäisesti toimivia tekoälyjärjestelmiä tai robotteja, ellei ole selkeyttä siitäkään, mikä tekee jostain käytöksestä tai toiminnasta ihmismäistä. Miten esimerkiksi määritellään tietoisuus, ja miten se on ohjelmallisesti toteutettavissa tai testattavissa? Tai miten voidaan suunnitella eettisesti kiva tekoäly, joka haluaisi suojella ihmiselämää? Entä onko kaikki elämä suojelemisen arvoista? Mihin hintaan? Miten määritellään uteliaisuus? Entä rakkaus? Miten koneelle opetetaan tunneälyä? Entä sarkasmia?

Nämä kysymykset voivat tuntua tarpeettomilta tai jopa turhilta. Ne ovat kuitenkin tärkeitä kysymyksiä silloin, kun yritetään rakentaa järjestelmiä, jotka ovat interaktiivisessa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.

Tekoälytutkimukseen panostaminen ei ole fiksua pelkästään akateemisen mielenkiinnon vuoksi, vaan siitä on yhteiskunnalle myös valtavia taloudellisiakin hyötyjä. Esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA arvioi, että pelkästään Persianlahden sodassa käytetty logistiikkatekoäly DART maksoi viikossa takaisin sen mitä DARPA oli laittanut rahaa tekoälytutkimukseen 30 vuoden aikana.