Miksi toimarin pitää osata koodata?

Edellinen tunnustukseni ja siitä seurannut päätökseni on herättänyt hieman hilpeyttä teknologisesti orientoituneessa tuttavapiirissäni. Kriittisempiäkin äänenpainoja on tullut, ja pari on jopa osoittanut selkeitä ahdistuksen merkkejä.

“Miksi sä opettelet koodaamista kun osaat jo pyörittää firmaa?”

Erittäin hyvä kysymys.

Moni näki asian jotenkin (ehkä koodarille tyypillisesti, heh) ehtolauseena. Jos opettelen koodaamaan, se on jotenkin pois toimarin osaamisesta. Jos taas toimaroin, en voi koodata. Maailma on täynnä esimerkkejä teknologisesti osaavista toimitusjohtajista (isojen ja tunnettujen esimerkkien lisäksi esimerkiksi Dropboxin perustaja, joka kirjoitti firman tuotteen ensimmäiset koodirivit junassa matkalla Bostoniin) sellaisiin, joiden suurin teknologinen kontribuutio on ollut printterin tukkiminen (Ali Baban perustaja on opettaja, eikä LinkedInin perustaja ole koodari taustaltaan).

Onneksi todellisuus ei ole ihan niin mustavalkoinen, ja jonkun kompetenssin lisäopettelu ei automaattisesti syö toista.

Miksi toimitusjohtajan kannattaa sitten osata koodata?

  1. Teknisen kehityksen haasteita ja tradeoffeja on helpompi ymmärtää, ja pystyy tekemään valistuneempia päätöksiä.
  2. Paskapuhemittarin kalibrointi. Yleensä aivan käsittämätön työmääräarvio paljastuu puutteellisesta kommunikaatiosta johtuvaksi virhearvioinniksi, ja tällöin kauppa voi lipsahtaa helposti ohi ylihinnoittelun vuoksi.
  3. Asiakkaan liiketoimintaongelmiin pystyy tarjoamaan parempia ratkaisuja. Sen lisäksi asiakastarpeiden kommunikointi yrityksen sisällä on helpompaa.
  4. Myyminen on kustannustehokkaampaa. Mitä vähemmän tarvitsee käyttää yrityksen kehittäjien aikaa tarjouspyyntöjen lanaamiseen (ethän vain tee tarjouksia kysymättä asiantuntijoiltasi?), sitä enemmän heillä on aikaa ja energiaa tuottavan työn tekemiseen.
  5. Koodaaminen on hyvää aivojumppaa. Kuten kirjoittaminenkin, koodaus pakottaa ajattelemaan asioita abstraktioiden kautta, jolloin kokonaisuuksia ja syy/seuraussuhteita on helpompi ymmärtää.

Pitäisikö toimarin sitten olla firman paras koodari? Ei todellakaan. Jos toimari on firman paras koodari, firma on aika nopeasti entinen firma. Entä pitäisikö toimarin tehdä tuottavaa työtä? Tarvittaessa. Toimarin homma on muutenkin lanata kaikki ritilän välistä tippuvat tehtävät, joten riittävästä osaamisesta on vain etua. Onko se sitten parasta mahdollista ajankäyttöä? Ei välttämättä. Toimarilla on koodailuakin tärkeämpiä velvollisuuksia, erityisesti tällaisia ovat markkinointi, myynti, erilaisten prosessien hallinta ja rekrytointi. Niistä ei voi lipsua edes siksi, että koodailu tuntuu kivalta.

Mistä kulmasta asiaa sitten katsookaan, koodaamisen opettelusta on vain hyötyä. Ehkä kysymys ei olekaan pitäisikö toimarien osata koodata, vaan pitäisikö koodarien osata toimaroida?

Digitoimarin nolo tunnustus

Aikaisemmassa kirjoituksessani kerroin Googlen työntekijän katumuksesta. Aditya Mahesh kertoi, mitä hänen mielestään olisi kannattanut opetella ennen kuin hän meni Googlelle töihin. Kirjoituksen inspiroimana aloin pohtimaan myös omia vahvuuksiani:

  1. Kyky visualisoida: ★★★★☆
  2. Kyky kirjoittaa: ★★★★☆
  3. Kyky rakentaa: ★★☆☆☆
  4. Kyky analysoida: ★★★★☆
  5. Kyky markkinoida: ★★★☆☆
  6. Ja bonuksena, kyky esiintyä: ★★★☆☆

Nolottaa tunnustaa, mutta Isoin aukko osaamisessani on rakentamisessa (ohjelmointi). Markkinointia ja esiintymistä voisi myös selkeästi parantaa, mutta akuutein tarve minulla on ohjelmointiosaamisen kartuttamiselle. Toki osaan erilaisia julkaisujärjestelmiä ja kilkkeitä sillä tasolla, että voin rakentaa isohkonkin verkkopalvelun, mutta en oikeasti osaa ohjelmoida. Sekin olisi tietty kivaa, ettei aina tarvitsisi olla huuli pyöreänä kun keskustelu menee vähänkään teknisimmille urille.

Siispä tuumasta toimeen. Päätin opetella ohjelmoimaan.

Mikä on riittävä osaamisen taso?

Väitetään, että asiantuntijaksi tullakseen täytyy käyttää 10 000 tuntia opettelua (tosin siitäkin on eriäviä näkemyksiä). Se voi pitää paikkansakin. En vain usko, että 10 000 tuntia tekee vielä mestaria kvanttifysiikassa jos lähtee aivan nollista. Ja 10 000 tuntia tuntuu taas aika mittavalta tuntimäärältä, jos tarkoituksena on vain harjata katua. Luulisi, että vähän pienemmälläkin tuntimäärällä oppisi ohjelmoimaan edes välttävästi.

Hiukan jännittää, koska tiedän jo millaiseen soppaan olen sormeni tunkemassa. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa. Mielellään jo eilen.

Kotitehtävä: vertaa omia vahvuuksiasi ja heikkouksia listaani: mikä on vähäisin määrä työtä jonka voisit käyttää korjataksesi kaikkein heikointa lenkkiä osaamisessasi? Mitä heikkouttasi voisit parantaa jo tänään?