Pahaiset, ihanat pavunlaskijat

Missä kuitit jumalauta!

Jos haluat valvoa yösi, älä käytä kirjanpitäjää. Moni yrittäjä suhtautuu kirjanpitoon kuin vapaa taivaan lintu, mutta lento voi olla lyhytaikaista kun verottaja käy vähän tonkimassa tilikirjoja. Ei ole kiva kaivella kuitteja kenkälaatikosta, kun karhu odottaa salkun kanssa konttorin ovella.

Aloittelevalle yrittäjälle kirjanpitäjä tuntuu lähinnä verotoimiston sivukonttorilta, joka tekee tarvittavat hokkuspokkukset että ahnas veromoolokki on tyytyväinen. Moni kokee kirjanpitäjien sormenheristelyt holhoamisena, mutta tämä ei tietenkään ole koko totuus. Kirjanpitäjä on aloittelevalle yritykselle todella tärkeä kumppani, joka yleensä auttaa pienyrityksiä oikeastaan kaikessa yrityksen velvollisuuksiin liittyvissä asioissa: vakuutusmaksuissa, loma-asioissa, palkanmaksussa ja kaikessa muussa byrokratiaroinassa jota arjessa vastaan tulee.

Hinnoittelu

En ole tähänkään päivään mennessä ymmärtänyt kirjanpitäjien hinnoittelua. Sen tiedän, että joka kuukausi joutuu maksamaan ihan liikaa suhteessa siihen, mitä tuntee saavansa vastineeksi. Hinnoittelussa on mukana tuntihintaa (ja vielä tietenkin useampaa tuntihintaa), kiinteää kuukausihintaa ja jotain samperin tositekohtaista vientihintaa, jonka laskentatapa on mysteeri kaikille muille paitsi tilitoimistoille itselleen. Ai niin, ja tietenkin nuhjuiset mapit maksavat myös ekstraa.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Vihainen talouspäällikkö (disclaimer: olen tyytyväinen asiakas) piiskaa asiakkaitaan kiinteällä kuukausihinnalla Parantaisen oppien mukaisesti, mikä on suorastaan raikas tuulahdus yrittäjän kassavirran hallinnan kannalta. On paljon mukavampi suunnitella tulevaisuutta, kun tietää tarkalleen montako euroa kuukaudessa sulaa kirjanpitoon.

Ohjelmistot

Useimmat yrittäjät ottaisivat mieluummin juurihoidon kuin käyttäisivät kotimaisia sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja. Koska Suomi on pieni kielialue omine verokiemuroineen, ulkomaiset kirjanpito-ohjelmistot eivät sujuvasti pääse kotimarkkinoille — ja se näkyy. Yksikään kotimainen ohjelmisto ei pärjäisi globaaleilla markkinoilla käytetyille ohjelmistoille.

Kirjanpitäjät ovat mahtava voimavara yrityksen alkuaikana, mutta älä erehdy luulemaan että kirjanpitäjän neuvot ovat aina parhaita. Kirjanpitäjät ovat luonnostaan yksityiskohtiin keskittyviä ja tarkkoja. He keskittyvät siihen, mitä on jo tapahtunut, ja miten se tieto esitetään mahdollisimman oikein. Tämä on hyvä pitää mielessä, koska ajastasi 60 % pitäisi mennä siihen mitä tapahtuu tulevaisuudessa, 30 % siihen mitä tapahtuu nyt ja vain 10 % siihen mitä on tapahtunut.

Tesla talliin tusinalla kävijällä tunnissa

tesla

Kuva: Tesla Motors Inc.

Aloittavana yrittäjänä minua tympi pitkään, kun en osannut hahmottaa miten sitä menestystä oikein kannattaisi mitata. Tietenkin pankkitilin saldo on hyvä mittari, mutta siitäkään ei ole iloa jos ei tiedä kuinka paljon sitä rahaa oikein pitäisi olla. Sen lisäksi on melko mahdotonta piiskata itseään parempiin suorituksiin, jos ei tiedä mitä tavoitteet ovat.

Aikaisemmassa kirjoituksessani avasin, miten oman elämänsä tavoitteita voi muuntaa taloudellisiksi tavoitteiksi. Nuo samat tavoitteet voi sitten muuttaa suoraan oman yrityksen seurattaviksi ja noudatettaviksi mittareiksi.

Jotta elämäsi olisi helpompaa, tein esimerkkitaulukon jota voit käyttää apuna oman yrityksesi mittareita miettiessä. Taulukosta saat laskettua:

  1. Miten paljon uusia kävijöitä sivustolle täytyy saada kuukaudessa.
  2. Miten monta yhteydenottoa sivustolta täytyy tulla kuukaudessa.
  3. Miten monta tarjousta kuukaudessa täytyy lähettää.

Nämä ovat siis joitain konkreettisia tavoitteita markkinoinnille ja myynnille. Tavoitteita voi vielä jatkaa syvemmällekin, riippuen bisneksen luonteesta ja siitä, onko vertailukelpoista dataa tarjolla (esimerkiksi myyntiprosessissa voi olla olennaista laskea vaikka kylmäsoittoja ja asiakaskäyntejä).

esim.

Taulukkoon syötettäviä tietoja ovat tuloksen ja liikevaihdon suhde, tuntihinta, laskutusaste, asiakkaan keskivertomyynti/vuosi, tarjousten läpimenoprosentti, sivuston konversioprosentti, uusien vierailijoiden suhde vanhoihin vierailijoihin ja liikevaihto kuukausittain mahdollisimman monelta vuodelta.

Konkreettisten mittareiden lisäksi taulukosta saatavista tiedoista on myös hyötyä yrityksen tuloksellisuutta kehittäessä:

  • Miten sivustolle saa lisää asiakkaita? Lisätäänkö mainontaa, ollaanko aktiivisempia sosiaalisessa mediassa? Ostetaanko mainontaa alan julkaisuista, Google AdWordsista, Facebookista tai jostain muualta?
  • Saako sivuston konversiota parannettua? Pitäisikö sivustoa uudistaa, tekstejä kirjoittaa uudestaan, perustaa blogi tai avata laatua esimerkiksi referenssien avulla?
  • Riittävätkö nykyiset ihmiset tekemään tarvittavan liikevaihdon, vai tarvitaanko lisätunteja jostain? Tarvitaanko lisää myyjiä tai alihankkijoita?
  • Voiko tuntihintaa nostaa tai voiko asiakkaiden keskiarvolaskutusta nostaa, esimerkiksi kommunikoimalla paremmin palvelun tai tuotteiden lisäarvosta ja ominaisuuksista?
  • Voiko laskutusastetta nostaa esimerkiksi tehostamalla prosesseja, parantamalla työkaluja tai kehittämällä bonusjärjestelmiä?
  • Voiko tarjousten läpimenoprosenttia nostaa, esimerkiksi kokeilemalla uudenlaisia tarjouspohjia, oheismateriaaleja tai myyntitapoja?

Jokainen yritys on omanlaisensa, ja alasta riippuen asiakassuhteet konvertoituvat tilillä näkyviksi euroiksi vähän eri tavalla. Olennaista on tuntea oman liiketoimintansa sen verran hyvin, että pystyy valitsemaan ne mittarit joihin oikeasti voi vaikuttaa.

Uuden hipsterisukupolven Tesla S modelin saa sadallatuhannella eurolla, joka vaatii suunnilleen saman verran uusia kävijöitä firman sivuille vuodessa. Ehkä siitä irtoaa lisämotivaatiota markkinointiinkin.