Yrittäjän vaaralliset ajatusmallit, osa II: haarautumishäiriö
Olen sortunut tähän vaaralliseen ajatusmalliin pari kertaa itsekin. Se on sukua edellisen uutiskirjeen ”Move fast and break things” -aivopierulle.
Kutsun sitä haarautumishäiriöksi.
Kun firmassa alkaa mennä suunnilleen siedettävästi, moni yrittäjä muuttuu levottomaksi. Periaatteessa kaikki on ihan hyvin: ei ole mitään isompaa kriisiä tai tilannetta, johon täytyisi reagoida. Kassassa saattaa olla jo vähän rahaakin, ja kaikki on paperilla periaatteessa kunnossa.
Koska yrittäjän arki usein on erilaisten ongelmien kanssa taistelua, stressistä tulee helposti aivoissa normaalin yritystoiminnan merkki. Sitten kun ongelmat hetkellisesti häviävät, yrittäjäparan aivot menevät epäluuloiseen paniikkimoodiin: miksei nenään haise savua? Miksei kukaan työntekijä kiukuttele? Miksei minulla ole kiire? ARGH mikä epätietoisuus!
Tällaisessa tilanteessa yrittäjä tietenkin tekee sen ainoan asian, jolla tilanteen voi korjata: yrittäjä keksii itselleen uusia ongelmia.
Kun energiaa ja aikaa vapautuu, yrittäjä alkaa miettiä uusia liiketoimintasuunnitelmia ja laajentumisajatuksia. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä tekee liian nopeita liikkeitä ja sitoutuu taloudellisesti tai muuten päätöksiin, joista ei voi helposti peruuttaa. Tyypillisesti tämä näkyy yrityksissä liiketoiminnan laajentumisina alueille, jossa ei ole mitään järkeä: yrittäjä saattaa esimerkiksi aloittaa sivubisneksen, koska siihen ”tuli hyvä tilaisuus”. Valitettavan usein tässä kohtaa yrittäjän mielessä suuruudenhulluus valtaa alaa.
Olen tehnyt näitä kämmejä itsekin. Kerrankin aloin kehittelemään Basecampin innoittamana erilaisia tuotteita yrityksen pääliiketoiminnan ohella. Onneksi en kuitenkaan pistänyt ihan tolkuttomasti paukkuja laajentumiseen, koska ei siitä olisi tullut hevonhelvettiäkään. Tuotteiden markkinarako oli liian kapea ja maksullisia käyttäjiä oli aivan liian vähän.
Onneksi projektit menivät mönkään nopeasti.
Aina ei kuitenkaan käy niin hyvin. Olen seurannut vierestä parinkin firman spiraloitumista turmioon, kun yrittäjä piti kiinni hampaat irvessä lempiprojektistaan aina katkeraan loppuun saakka.
Tuollaisina hetkinä olisi hyvä, että yrittäjällä olisi luotettava mentori, hallitus tai advisor, jonka kanssa liiketoimintasuunnitelmia voisi pohdiskella. Jos asioita pohtii vain itsekseen, tulee helposti haukattua liian isoja paloja tai oltua tarpeettoman varovainen.
Turnaround-hommia tehdessä yleensä ensimmäisiä neuvojani onkin leikellä firman liiketoiminnan ympäriltä rönsyt, jotka vain vievät energiaa ja euroja.
Kannattamattomat oksat on yleensä helppo hukata pienen excel-harjoituksen jälkeen. Hankalinta on kuitenkin hankkiutua eroon haarautumista, jotka eivät tuota, mutta eivät varsinaisesti ole tappiollisiakaan. Nämä ovat kuitenkin niitä kaikkein vaarallisimpia tilanteita: yrittäjä ei välttämättä itse näe, miten näennäisesti kannattava liiketoiminnan osa-alue voi jarruttaa koko muun firman kasvua.
Onko sinulla firmassasi jotain liiketoiminnan haarautumaa, joka ei oikeasti tuota mitään? Pitäisikö sen kohtaloa miettiä uusiksi?
Vaikka haarautumishäiriötä kannattaakin varoa, se ei tarkoita, että lopettaisit tulevaisuuden suunnittelun. Erilaisiin markkinamuutoksiin varautuminen ja visiointi ovat yrittäjän tärkeimpiä velvollisuuksia. Älä siis heittäydy ihan täysin hetken vietäväksi.