Työntekijät vihasivat minua, kassa kumisi tyhjyyttään, asiakkaat kiukuttelivat ja kiloja kertyi vyötärölle. Sitten löysin ulospääsytien Harry Potterin ansiosta.
En ole kertonut tätä tapausta julkisesti aikaisemmin. Se on sen verran nolo, että pidin sen pitkään itselläni.
Vuosia sitten olin aivan romuna. Olin superväsynyt yrittämiseen. IT-firmani aaltoili menestyksen ja mokaamisen välimaastossa. Sängystä nouseminen tuntui ajoittain mahdottomalta ajatukselta. Lopettaminen kävi mielessä lähes päivittäin. Yritys oli kuitenkin sen verran iso taloudellinen ja henkinen investointi, että sitä ei voinut noin vain lopettaa, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli. Toisin kuin työntekijäni, en vain voinut heittää irtisanomislappua pöydälle ja rallatella uusien haasteiden pariin.
Olin uupunut, poikki, kaput.
Eräänä iltana olin mennyt tilaamaan Harry Potter and the Order of the Phoenix -kirjan. Ihmettelin hieman kallista hintaa, mutta koska olin tuolloin tukevassa nousuhumalassa, en miettinyt asiaa sen enempää. Kun kirja viimein saapui, postista tuli erikoinen lappu. Kirjalähetys tuli lavalla, ja se vaati erillisen kotiinkuljetuksen tilaamisen.
Outoa.
Normaalisti Amazonin kirjat mahtuivat ihan hyvin postilaatikkoon. Miksi nyt täytyi tilata erillinen kuljetus? Hetken jo mietin, että olinko vahingossa tilannut sata kirjaa.
Ehei. Tämän tyyppiseen kämmiin vaaditaan nimittäin kunnon känni.
Olin tilannut Harry Potterin englanninkielisen pistekirjoitusversion. Koska pistekirjoitus vie paperilla huomattavasti tavallista painomustetta enemmän tilaa, kirja oli jaettu useaan kansioon. Koko teos mahtui näppärästi kahteen valtavaan säkkiin, jotka piti tuoda kotiovelle pakettiautolla.
Siinä oli vähän selittelemistä kotijoukoille, kun kirjalähetys tuli kotiovelle peruutuspiippauksen saattelemana.
Mutta tarina ei pääty tähän.
Pistekirjoitusversioepisodin jälkeen koko Harry Potter otti minua sen verran päähän, että en sitten tilannut alkuperäistä kirjaa moneen vuoteen. Mietin, että nyt voisin korjata tilanteen. Nakuttelin hakukenttään tekstin ”phoenix” ja aloin selaamaan hakutuloksia. Potter jäi lukematta tälläkin kertaa, sillä eksyin JÄLLEEN väärään kirjan sivulle (tällä kertaa aivan selvin päin, koska en juo nykyään enää alkoholia). Hakutuloksissa huomioni oli kiinnittynyt teokseen The Phoenix Project. Se kertoi Bill-nimisestä IT-päälliköstä, jonka oma tarina resonoi vahvasti oman tilanteeni kanssa. Kirjassa Bill kääntää firman suunnan leanin avulla, ja yritys pelastuu monien vaikeuksien kautta.
Tunsin kirjan tarinaan niin voimakasta vetoa, että en vain voinut jättää sitä käsistäni. Luettuani ensin The Phoenix Projectin aloin ahmia lisää lean-kirjallisuutta. Ahmin puolessa vuodessa kymmeniä leaniin liittyviä kirjoja. Hurahdin leaniin jopa niin pahasti, että työntekijöitä alkoi jo v*tuttaa kun paasasin asiasta koko ajan.
En kuitenkaan lannistunut. Aloin soveltaa leanin periaatteita asiantuntijatyöhön. Yksi pieni voitto kerrallaan firman suunta alkoi kääntyä. Tulos parani. Kiire väheni. Asiakkaat olivat tyytyväisempiä. Työntekijät kukoistivat. Aivan kuten alkuperäisen kirjan feenix-lintukin, yritykseni nousi edellisen räpellyksen tuhkista entistä loistokkaampana.
Lopulta koitti se hetki kun totesin, että yrityksen voi laittaa lihoiksi.
Firma menikin kaupaksi kuin kuumille kiville, koska se oli hiottu tikkiin. 
Kirjoitin asiantuntijafirman myyntikuntoon laittamisesta myös suositun kirjan yhdessä Kim Väisäsen ja Katleena Kortesuon kanssa. Sen jälkeen olen käyttänyt hiomiani metodeja menestyksekkäästi muiden yrittäjien elämänlaadun parantamiseen.
Vaikka loppu olikin onnellinen, tulen aina muistamaan, miten epätoivoiselta firman tilanne tuntui. Luultavasti sinunkin tilanteesi on hyvin samanlainen. Nyt kutsumukseni on auttaa kaltaisiasi yrittäjiä vapautumaan omista kultaisista vankiloistaan.
Liity uutiskirjelistalleni tästä, niin pääset alkuun omalla matkallasi.
Kassakuohuja ja tulostulvia,
Ajatuksiani ovat julkaisseet muun muassa: