Kaksi kysymystä jotka muuttivat elämäni

Paljastan nyt salaisuuden, jonka tietää vain kourallinen läheisiäni. Se on helppo ja vaivaton työkalu, jonka käyttämisen jokainen osaa, ja aikaa siihen menee vain alle minuutti päivässä. Sen avulla kuitenkin tulet saavuttamaan käsittämättömän hienoja asioita, oppimaan uusia tapoja ja tulet onnelliseksi.

Ja ei, vastaus ei ole “oikea lääkitys.”

Joka päivän päätteeksi kysyn itseltäni kaksi kysymystä:

1. Mikä oli tänään parasta?
2. Mitä teen huomenna paremmin?

Ei muuta. Olen tehnyt näin jo useamman vuoden, ja metodin edut ovat kiistämättömät. Kysymykset pakottavat minut ajattelemaan positiivisesti ainakin kerran päivässä ja miettimään konkreettisen ja selkeän kehityskohteen seuraavalle päivälle. Kun tätä tekee joka ikinen päivä, ei yksinkertaisesti voi olla muuttumatta.

1. Mikä oli tänään parasta?

Kysymyksen on tarkoitus alleviivata elämän tärkeitä asioita, koska ne tuppaavat usein unohtumaan. On liian helppo juosta nivuset vaahdossa kriisistä toiseen, ilman että pysähtyy oikeasti miettimään asioita yhtään sen enempää. Sen lisäksi voi olla hyvinkin yllättävää huomata, että mistä sitä omat kicksinsä oikein saakaan. Monelle tulee yllätyksenä vielä vanhempanakin, että oma työ ei ehkä olekaan se mitä oikeasti haluaisi tehdä.

Usein päivän parhaat asiat eivät liity mitenkään työhön tai tekemiini asioihin, vaan muiden ihmisten käytökseen. Lapset ja heidän kanssaan puuhastelu ovat yleensä myös hyvin edustettuina listalla.

2. Mitä teen huomenna paremmin?

Tämä kysymys oli aikaisemmin muodossa “mikä meni päin helvettiä”, mutta kiitos Katleenan piiskaamisen, yritän pistää sanoja positiivisempaan järjestykseen. Ja hyvinhän se positiivisuuden kautta ajatteleminen toimii.

Kysymyksen tarkoituksena on kohdistaa ajatukset tulevaisuuteen ja kehityskohteisiin. Helpoin tapa muuttaa omaa käytöstään on opetella tekemään konkreettisesti asioita jotenkin toisin. Siksi kysymyksessä lukeekin “teen” eikä esimerkiksi “haluan” tai jotain muuta yhtä höttöistä.

Jos kehityskohteita olisi useampia, tai jos aikajänne olisi pidemmälle kuin yksi päivä, epäonnistuminen olisi lähes varmaa. Kun tavoitteena on tehdä vain huomenna jotain paremmin, se on helppo muistaa ja pitää mielessä.

Kysymykset eivät ole vaikeita, ja niihin vastaamiseen ei mene kauaa. Ja vaikka unohtaisitkin seuraavana päivänä sen mitä lupasit tehdä, asia kaivertaa alitajunnassasi ja huomaat kuitenkin tekeväsi asioita eri tavalla.

Kokeile metodia huviksesi vaikka pari viikkoa. Takaan että huomaat muutoksen.