Vaikeat vaihtoehdot

Miten valitsen vaikeista vaihtoehdoista?

Yrittäjä, tuntuuko yrityksesi kultaiselta vankilalta? Osallistu 7-osaiselle sähköpostikurssilleni, niin vapaudut vankilasta.

Elämäni aikana olen tehnyt useita kivuliaita päätöksiä: isän velkojen takaaminen, parit irtisanomiset ja irtisanoutumiset, yrityksen perustaminen, avioero, yrityksen myyminen ja erinäisistä ihmissuhteista irtaantuminen. Näiden päälle sitten hirveä kasa vähän pienempiä päätöksiä, joissa on saanut tasapainoilla taloudellisten seurausten ja loukattujen tunteiden välillä. Osalla päätöksistä on ollut pitkäaikaisia taloudellisia ja henkisiä vaikutuksia, osalla ei.

Olen oppinut vuosien varrella kirkastamaan kompleksiset olosuhteet ja tilanteet yksinkertaisiksi ja selkeiksi valinnoiksi, joihin on helppo tarttua. Vaikka tämä onkin arvokas taito, sitäkin tärkeämpi taito on päätöksentekotarpeen arviointi.

Kun huomaan pohtivani isoa päätöstä, kysyn itseltäni automaattisesti nämä kysymykset:

  1. Mikä on oma tunnetilani? Olenko väsynyt, kiukkuinen, nälkäinen, onko minua kohdeltu juuri huonosti, olenko huolissani, liian optimistinen, henkisesti etäällä puolisostani vai olenko suht neutraalissa mielentilassa? Oman mielentilan selvittäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa hirvittävästi tehtäviin päätöksiin. Väsyneenä ja kiukkuisena olen skeptisempi ja saatan sanailla vastauksia, joita kadun myöhemmin. Liian tyytyväisenä saatan hyväksyä riskejä, joita en muuten ottaisi.
  2. Miksi nyt? Mistä kiireen tai paineen tunne tulee? Onko se joku ihminen, tapahtuma, uutinen vai tilanne? Mikä aktivoi tämän ajatuksen? Miksi minusta tuntuu, että minun pitää tehdä päätös? Onko se pidempään kasvanut paine vai hetkellinen impulssi? Jos se on impulssi, odotan päätöksen kanssa. Jos se on pidempään kasvanut paine, alitajunta luultavasti yrittää kertoa jotain, ja silloin on syytä kuunnella.
  3. Ketä päätös koskee? Kuka tulee mieleeni, kun ajattelen päätökseen liittyviä seurauksia? Mikä heidän roolinsa on? Kenen tunteita pelkään loukkaavani? Miksi sillä on väliä?
  4. Mitä en näe? Mikä kulma minulta jää huomaamatta? Mitä pelureita tilanteessa on, joita en näe? Kuvittelenko yhteyksiä, joita ei ole olemassa? Onko selkeitä todisteita yhteyksistä, joiden olemassaoloa en ole aikaisemmin huomannut? Onko jokin muuttunut?
  5. Mikä oikeastaan on kysymys? Siis spesifi kysymys, jota olen ratkaisemassa? Se ei voi olla löysä ”miksi en ole onnellinen”, vaan ”miksi omalle tililleni tulee vain x euroa kuukaudessa, kun firman liikevaihto kuitenkin on y euroa?”. Mitä selkeämpi kysymys, sitä selkeämpi vastaus.

Kun minulla on mielessäni selkeä kysymys (esimerkiksi ”pitäisikö minun myydä firmani nyt vai vasta myöhemmin”), voin alkaa ratkaisemaan päätöstä erilaisten työkalujen avulla. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi painotettu päätöksentekomatriisi, panos/tuotto -arvio ja päätöksentekopuu. Itse suosin kompleksisemmissa ongelmissa painotettua päätöksentekomatriisia. Se näyttää suunnilleen tältä:

Painotettu päätöksentekomatriisi
Painotettu päätöksentekomatriisi.

Vaikka tässä vaiheessa minulla on jo iso kasa hyviä vaihtoehtoja, en kuitenkaan yleensä hyppää suoraan parhaalta vaikuttavaan vaihtoehtoon. Päätöksenteko voi helposti nimittäin tuntua binaariselta kyllä/ei -valinnalta, mutta se harvoin on sitä. Lopputulos tietenkin voi olla tyyliin ”voitin/en voittanut lotossa”, mutta todellisuudessa päätös on sarja pienempien päätösten seurauksia. Siksi on viisasta olla sulkematta itseään ulos vaihtoehdoista liian aikaisessa vaiheessa. Kun kaikki on valmista Isoa Päätöstä varten, kysyn vielä itseltäni yhden kysymyksen:

Mikä on pienin ja nopeimmin tehtävä asia, joka ei sido minua pysyvästi vain yhteen lopputulokseen?

Tämä auttaa minua tarttumaan heti työhön ja tekemään jotain sellaista, joka ei todennäköisesti kavenna päätöksentekomahdollisuuksiani myöhemmin. Yleensä erilaisissa vaihtoehdoissa on jotain yhteisiä tekijöitä, joita voi alkaa edistämään heti, ilman että isompaa päätöstä on vielä lukittu. Tämä auttaa minua keskittymään tekemiseen, ilman että sössin mitään isosti vain silkkaa kärsimättömyyttäni.

Monesti päätöksiä joutuu silti tekemään nopeasti ja heikoilla lähtötiedoilla. Silloin on vain tehtävä päätös ja hyväksyttävä se, että lopputulos ei välttämättä ole täydellinen tai edes hyvä. Onneksi joskus on myös mahdollista peruuttaa tehdyistä huonoista päätöksistä.

Johtajana sinun tehtävänäsi on tehdä päätöksiä huolellisesti ja tilanteen vaatimalla vakavuudella – se, ovatko päätökset huonoja vai hyviä, jää historian päätettäväksi.

Janne K. Jääskeläinen

Moi! Olen Janne "Kassavirta" Jääskeläinen, Suomen suorasanaisin kassavirtakonsultti ja tietokirjailija. Autan kaltaisiasi yrittäjiä kaikissa yrityksen murrosvaiheissa. Akuutin tarpeen yllättäessä voin myös ottaa yrityksen ohjat ripeästi Interimjohtajana.

Sovi tästä videotapaaminen tai soita 040 577 0215.

Tilaa jokaviikkoinen uutiskirje.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *