Työnantaja, sinulta varastetaan silmiesi edessä. Ja tekijät luultavasti nauravat selkäsi takana.

Työnantaja, sinulta varastetaan silmiesi edessä. Ja tekijät luultavasti nauravat selkäsi takana.

Yrittäjä, tuntuuko yrityksesi kultaiselta vankilalta? Osallistu 7-osaiselle sähköpostikurssilleni, niin vapaudut vankilasta.

Blind teki kyselyn, jossa työntekijät pystyivät anonyymisti vastaamaan, montako tuntia he todellisuudessa tekevät päivässä töitä. Tulokset olivat karua luettavaa:

  • 11 % työskenteli päivässä 1-2 tuntia
  • 31 % työskenteli päivässä 3-4 tuntia
  • 27 % työskenteli päivässä 5-6 tuntia
  • 15 % työskenteli päivässä 7-8 tuntia
  • 15 % työskenteli päivässä 9-10 tuntia

Luvut eivät tietenkään tulleet kenellekään yrittäjälle yllätyksenä.

Vaikka kyseinen otos oli pieni (n ≈ 2600) ja kyseessä oli melko isojen firmojen työntekijät (SAP, Amazon, Google ja niin edelleen), luvut ovat aika hyvin linjassa myös kotimaisen työelämän kanssa. Käytännössä tuo tarkoittaa n. kahdenkymmenen hengen firmassa tätä:

  • 2 istuu sormi nenässä ja leikkii työntekoa tai etsii syitä saikulle.
  • 6 esittää tekevänsä töitä puolet päivästä, mutta saa kuitenkin jotain aikaiseksi.
  • 6 tekee siedettävän ahkerasti töitä, mutta päivästä menee ainakin tunti kaikenlaiseen sähläämiseen ja omien hommien tekemiseen työajalla.
  • 3 tekee täyden työpäivän ja jatkaa hommia vähän kotonakin.
  • 3 tekee omat ja noiden kahden ensimmäisen ryhmän duunit. Näistä yksi palaa luultavasti loppuun vuoden kuluessa.

Ironisinta tietenkin tässä koko kuviossa on se, että noilla listan alkupään työnvieroksujilla on yleensä eniten aikaa valittaa työpaikan ongelmista ja keksiä kaikenlaista mukatyötä, ettei kukaan vain huomaisi heidän laiskotteluaan. Yleensä mitä isompi ongelmatapaus, sitä vähemmän laskutettavaa työtä.

Mutta hetkonen, onko kellotetuilla tunneilla mitään merkitystä?

No, kyllä ja ei.

”Kyllä” siinä mielessä, että Suomessa normaalille työntekijälle ammattiliitot ovat suuressa viisaudessaan neuvotelleet TES-ratkaisut, jotka kaikki perustuvat tunteihin. Jos tuottavuusbonuksia on, ne lasketaan pääsääntöisesti palkan päälle. Palkka on siis tuntiperusteinen. Ja jos tunteja ei käytä työnantajan osoittamiin tehtäviin vaan omiin puuhiin, se on käytännössä varastamista.

”Ei” taas siinä mielessä, että tuntilaskutus on yleensä tyhmää ja jopa epäeettistä. Ei firman asiakkaita kiinnosta, kauanko johonkin työhön menee henkilötyötunteja. Asiakasta kiinnostaa, paljonko työ maksaa ja milloin se on valmis. Ja koska virtaustehokkuuteen viritetty yritys on aina tehokkaampi kuin vastaava resurssitehokkuuteen viritetty firma, on suorastaan toivottavaa, että osa porukasta istuu sormillaan. Jos työ ei ole pullonkaulaa auttavaa, yrityksen näkökulmasta on ihan sama, vaikka tyypit pelaisivat pingistä.

Sitten on tietenkin se kolmas pointti: sen lisäksi, että työehtosopimukset on rakennettu tuntilaskutteisen tehdasaikakauden ajatuksella, modernin ajan tietotyöntekijä kyllä tietää, että palkka on tuntiperusteista. Ja silloin esimerkiksi Iltasanomien surffailu työaikana on yksiselitteisesti väärin.

Mutta miten tähän sitten kannattaa työnantajana suhtautua? Eikö se ole kauheaa, kun tyypit pöllivät sun maksamaa aikaa omiin huvituksiinsa? Jälleen, ”joo” ja ”it is complicated”.

Ensinnäkin, se on väärin, mutta se on myös maan tapa. Sitä ei voi muuttaa, ilman että saat mulkun maineen.

Toisekseen, kaikkeen moderniin tietotyöhön liittyy aivojen rasittumista, joka vaatii välillä lepoa. Satanen lasissa painava työntekijä ei ole pitkään tehokas, vaan todennäköisesti pian työuupumuksen myötä saikulla.

Kolmanneksi, vaikka työelämä on rakennettu fossiilien toimesta työtuntien kyyläämisen ympärille, suosittelen, että sinä työnantajana siirryt uuteen aikaan ja alat lukea enemmän leanista (ja lisää täältä). Sen jälkeen yksittäisen työntekijän verkkosurffailut eivät sinua jaksa enää kiinnostaa, koska yrityksesi kannattavuus karkaa uusiin ulottuvuuksiin virtaustehokkuuden parantuessa.

P.S. Tämän kirjoituksenkin lukeminen työajalla on varastamista. Keskimääräinen lukija ahmaisee tällaisen artikkelin parissa minuutissa, mutta asiantuntijatyössä uuden työn aloittamiseen tai vanhan työn uudelleenaloittamiseen menee yleensä vähintään se vartti. Jos luit tämän artikkelin vaikka viidessä minuutissa ja kuukausipalkkasi on nettona 3500 euroa, pöllit juuri työnantajasi taskusta noin 15 euroa. Jos teet niin jokaisena työpäivänä (ja oikeasti, kukapa ei lukisi lehtiä työnantajan piikkiin?), se on esimerkiksi Teknologialiiton TES mukaisesti vuonna 2021 karkeasti kuukausipalkkasi verran rahaa pois työnantajasi kassasta.

Janne K. Jääskeläinen

Moi! Olen Janne "Kassavirta" Jääskeläinen, Suomen suorasanaisin kassavirtakonsultti ja tietokirjailija. Autan kaltaisiasi yrittäjiä kaikissa yrityksen murrosvaiheissa. Akuutin tarpeen yllättäessä voin myös ottaa yrityksen ohjat ripeästi Interimjohtajana.

Sovi tästä videotapaaminen tai soita 040 577 0215.

Tilaa jokaviikkoinen uutiskirje.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *