Viisi vinkkiä, joista kiität minua kuolinvuoteellasi

Katleena pisti taas blogiinsa sellaisen pallon, että siihen on pakko lyödä takaisin.

Kukaan ei tiedä, montako päivää omassa mittarissa on vielä jäljellä — nuorempana se tuntui hyvin kaukaiselta ajatukselta, mutta ensimmäisen läheltä piti -tilanteen jälkeen ääni useimmiten muuttuu kellossa. Niin kävi minullekin. On ihan eri asia tajuta kuolevansa joku päivä järkitasolla kuin tuntea se munaskuissaan saakka. Ja kun tajuat asian tunnetasolla, muutoksia tapahtuu.

Nyt tavoitteenani onkin ottaa jäljellä olevasta ajastani kaikki mahdollinen irti. Ja toisin kuin luulisi, se ei tarkoita mitään hektistä juoksemista Tiibetin vuorille, varpaita turkoosinsinistä merta vasten, benji-hyppyjä avaruuden rajalta tai valkoista ilopölyä maksullisten naisoletettujen takapuolilta. Ehei.

Laatuaika on jotain ihan muuta.

Minulle laatuaikaa on se rapsakka sadepilvi, joka vilvoittaa kun on liian kuuma. Tai se hetki, kun lapsi kertoo superhuonon vitsin ja pierunauraa ennen kuin pääsee edes vitsin puoliväliin. Tai se, kun kulta katsoo juuri silleen kesken arkista kiirettä. Tai se, kun istut tärkeimpiesi kanssa ruokapöytään syömään ja juttelemaan. Tai kun huomaat keskellä ei mitään, ilman mitään järkevää syytä, olevasi onnellinen.

Laatuaika ei ole sen kummallisempaa, eikä laatuaikaa voi ostaa kaupasta tai suorittaa. Laatuaikaa syntyy vain, jos sinulla on riittävästi aikaa käsissäsi.

Aikaa ei kuitenkaan saa helposti lisää. Viheliäistä tässä kaikessa on vielä sekin, että yhtään ei voi tietää missä kohtaa sydän iskee viimeisen lyöntinsä tai suoni repeää aivoissa. Voit ihan hyvin olla elämäsi kunnossa, ja liiskaannut silti pannukakuksi ollessasi vessassa, kun naapuritontin rakennusnosturi tiputtaa tonnin terästä katon läpi. Tai voit liukastua ruokaöljyssä kylpeneeseen oravaan ja taittaa niskasi matkalla tanhukisoihin. Et vain voi tietää.

Siksi kannattaakin suhtautua jokaiseen sekuntiin kuin viimeiseensä. Ohessa viisi vinkkiäni, joilla saat lisää kierroksia mittariisi.

1. Puhelinkuri kunniaan

Ensinnäkin, opettele sanomaan EI. Jos et itse suojele omaa aikaasi ja rajojasi, päällesi kävellään koko ajan. Voit olla toki ystävällinen puhelinmyyjille ja aikavarkaille jos haluat, kunhan et vain anna tuumaakaan periksi. Alla muutamia vinkkejä, joilla pääset nopeiten eroon ei-toivotuista yhteydenotoista:

1. Älä vastaa tuntemattomiin numeroihin ollenkaan. Katso myöhemmin kuka soitti ja soita vasta sitten takaisin. Koska firmallasi on CRM (onhan?), voit suhteellisen vähällä vaivalla integroida CRM:n asiakastiedot puhelimeesi – jolloin näet suoraan milloin soittaja on asiakas.
2. Jos olet niin tyhmä, että vastaat tuntemattomaan numeroon ja siellä onkin puhelinmyyjä tyrkyttämässä pimeässä hohtavia Aku Ankka -kalsareita, voit vastata vaikka näin: “Mulla on just nyt huono hetki, mutta soittaisitko x tunnin/päivän/viikon kuluttua uudestaan?”. Sitten tallennat numeron ei-toivottuihin ja sillä hyvä. Muista: et ole velkaa aikavarkaille yhtään mitään.
3. Ja jos olet edelleen niin tyhmä, että vastaat tuntemattomaan numeroon ja soittaja on joku pelastakaa-nälästä-kärsivät-syöpälapset-intergalaktiselta-imperiumilta -rahaston luukuttaja, voit vastata vaikka näin: “Nämä avustuspäätökset tehdään meidän firmassa tammikuussa, soittaisitko silloin uudestaan.” Ja kyllä, voit taas tallentaa numeron ei-toivottuihin.

Jos haluat lahjoittaa rahaa, tee se omasta aloitteestasi ja taustatyöhösi pohjautuen, ei muiden aloitteesta ja ehdoilla.

2. Aina kun voit, osta lisää aikaa

Rahalla ei periaatteessa saa lisää aikaa elämäänsä, mutta käytännössä se onnistuu kyllä. Moni yrittäjä kammoksuu rahan laittamista aikaa säästäviin työkaluihin tai palveluihin. Tiedän edelleen toimareita, joiden mielestä on ihan ok siivota itse oman firman vessoja. Toki, jos toimarilla ei ole parempaa tekemistä tai osaamisen ydintä on vessaharjan käyttö, vessansiivous on ihan hyvä valinta. Mutta sitten ehkä toimarin homma ei ole se oikea uravalinta.

Ihmiset upottavat myös ihan järjettömästi aikaa erilaisiin asioihin, missä ei ole ajankäytöllisesti mitään järkeä. Mietipä esimerkiksi näitä:

1. Haluatko oikeasti omakotitalon? Se maksaa ensinnäkin ihan hitosti, ja koska sinulla ei kuitenkaan ole varaa sellaiseen kuin haluat, se omakotitalo on joko a) liian kaukana (jolloin joudut ajelemaan autolla työ- ja harrastusmatkoja suuren osan elämästäsi) tai b) se on sen verran huonossa hapessa, että sinulla palaa kaikki vapaa-aika rännien siivoiluun ja pihatöihin.
2. Haluatko oikeasti auton? Jos tarvitset autoa, voitko hankkia sellaisen vuokralle, tai ajaa vaikka samat matkat taksilla? Auton omistaminen ei ole ilmaista rahallisesti eikä ajallisesti, ja kaikenlaisiin huoltoihin uppoaa elämässä ihan liikaa tunteja muutenkin. Itse välttelin auton hankkimista kuin ruttoa, ja viimein kun oli pakko, vuokrasin auton OpKulku.fi -palvelusta.
3. Mitä oikeastaan edes haluat elämältäsi? Jos sinä et tiedä mitä haluat, olet koko ajan muiden johdateltavana ja armoilla (lukuvinkki: Eat that Frog! ja The Happiness Project). Kun tiedät mitä haluat, sinua ei voi ohjailla helposti väärille raiteille ja pystyt keskittymään olennaisiin asioihin.

Tietenkin, jos tykkäät käydä töissä jossa et viihdy maksaaksesi omakotitaloa johon sinulla ei ole varaa, siitä vaan. Eipähän ole vapaa-ajan ongelmia, kun siivoaa pihoja, tyhjentää rännejä ja lapioi vettä kellarista.

3. Älä anna muiden tuhlata aikaasi

Pari kuukautta sitten näytin henkistä monoa potentiaaliselle asiakkaalle, joka olisi voinut kantaa firman kassaan satoja tuhansia euroja. Kaikki vaikutti alkuun hyvältä, mutta pian alkoi näyttää siltä, että asiakas juoksutti meitä pelipaikoilla vain juoksuttamisen ilosta. Asiakas halusi siis vain katsoa kuinka korkealle hypätään kun käsketään. No, nuorempana olisin varmaan hakenut jostain vielä tikkaatkin, mutta nyt ei vaan enää taivu. Syynä ei ole nöyryyden puute, vaan kokemus. Asiakkaan toiminnassa oli nimittäin pari isoa ongelmaa, jonka vuoksi jätin kaupan sikseen:

1. Asiakas ei ymmärtänyt ajan arvoa. Useimmiten organisaatioissa on tiukat rajat sille, montako euroa saa tuhlata ilman esimiehen lupaa, mutta samalla pahnan pohjimmaisillakin voi olla valtuudet tuhlata ihmisten aikaa kaikenlaisten tapaamisten ja palaverien muodossa ilman minkäänlaisia rajoitteita. Jos asiakas (ja asiakkaan organisaatio) ei osaa laskea ihmisten ajalle euromääräistä kulua, ei se tajua bisneksestä riittävästi muutenkaan.
2. Alentuva suhtautuminen asiantuntijoiden aikaan. Jos asenne on alusta lähtien sellainen, että palvelun toimittajalle “näytetään kaapin paikka”, ei tuleva yhteistyö tule olemaan ruusuista. Firmani työ on monimutkaisten teknisten ongelmien ratkaisua asiantuntijoiden aivojen avulla, ja asiantuntijatkin ovat ihmisiä. Jos asiantuntijat eivät ole sydämellään mukana hommassa, tulokset eivät ole parhaita mahdollisia. Vääränlainen asiakkaan asenne myrkyttää projektin ennen kuin ensimmäistäkään bittiä on laitettu pinoon. Haluan että ihmiset antavat parastaan.

Tällaisissa tapauksissa on vain parempi kävellä ulos kun katua myöhemmin. Hyville tekijöille on aina töitä, ja elämä on liian lyhyt vaikeiden ihmisten kanssa puuhasteluun.

4. Yksinkertaista, suoraviivaista, automatisoi

Tämä pätee niin työ- kuin yksityiselämässäkin. Pyrin minimoimaan tarpeettomat vaiheet kaikista prosesseista, mutta samalla yritän automatisoida ja suoraviivaistaa kaiken minkä voin. Jos huomaa tekevänsä saman asian monta kertaa samalla tavalla, sen voi yleensä tehdä helpommin ja nopeammin. Ja yleensä joku muukin on miettinyt, miten saman asian voisi tehdä helpommin. Arjessa on helppo tuhlata aikaa tarpeettomiin asioihin. Mieti esimerkiksi näitä:

1. Kaupassa käynti: voit esimerkiksi säästää kaupassakäyntiajassa tilaamalla ruuat kotiin (onnistuu isoissa kaupungeissa keskusta-alueilla) tai käyttää vaikka Prisman kauppakassi-palvelua, jolloin ostokset pakataan valmiiksi ja kannetaan vielä autoonkin. Säästö tällaisilla palveluilla on helposti useita tunteja viikossa.
2. Omaisuus: jos tarvitsen jotain oikeasti, ostan aina kun voin niin hyvän tuotteen kuin mahdollista — vaikka se maksaisikin kipeästi. Sanonta “köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa” pitää todella hyvin paikkansa. Älä osta paskoja työkaluja, aurinkolaseja, vaatteita tai oikeastaan yhtään mitään, ellei ole aivan pakko. Paskat tuotteet ovat parhaimmillaankin epätyydyttäviä ja pahimmillaan vaarallisia. Sen lisäksi, paskat halpistuotteet menevät helpommin rikki, ja kohtelet niitä huonommin, koska ne ovat halpoja.

5. Nirhaa notifikaatiot, sanitoi sähköpostit

Notifikaatiot ovat saatanasta. Jokainen puhelimeesi asentama kikkare haluaa ilmoittaa sinulle koko ajan, ihan kaikesta. Tapa puhelimestasi mahdollisuuksien mukaan kaikki ääninotifikaatiot ja poista tarpeettomat ohjelmat. Psykologisesti on todella kuormittavaa, jos sinua häiriköidään koko ajan. Pienikin ajatuskatkos on kriittinen, jos käytät aivojasi johonkin tärkeään. Ja toivottavasti käytät.

Sähköposteista olen vaahdonnut aikaisemminkin. Sähköpostien hallinta on yksi ajanhallinnan perusasioita, ja se miten hoidat sähköpostejasi kertoo miten hoidat kaikkea muutakin elämässäsi. Joko olet oman elämäsi valtias, tai sitten olet koko ajan muiden oikkujen vietävänä.

Sinun valintasi.

Käytä aikasi siis mahdollisimman tehokkaasti ja ole häikäilemätön oman aikasi suojelemisessa. Se on suorastaan velvollisuutesi. Jos joudut valitsemaan oman aikasi ja jonkun tunteiden välillä, tiedät kyllä mitä tehdä. Jonkun toisen loukatut tunteet ovat paljon parempi vaihtoehto kuin liian aikaisin loppunut elämäsi.