Avoin data auttaa sinut pois pimeältä keskiajalta

Tämä kirjoitus on julkaistu vieraskynäkirjoituksena Databusiness.fi -sivustolla.

Kun lapsemme ovat eläkeiässä, he ihmettelevät, miten on ollut edes mahdollista pyörittää toimivaa digitaalista yhteiskuntaa ilman avointa dataa. Nykyajan toiminta näyttää kankean ankealta tiedon keskiajalta, jolloin valtavia tietomääriä ja niihin liittyviä oivalluksia jäi hyödyntämättä. Julkista tietoa on digitalisoimatta ja indeksoimatta hyllykilometreittäin, eikä kaikki digitaalisessakaan muodossa oleva data ole avoimesti kaikkien saatavissa.

Olemme nähneet vasta pintaraapaisun siitä, mitä avoin data mahdollistaa. Verkkopalveluja kehittäessä on tuttua kauraleipää hakea tietoa useista eri järjestelmistä ja rakentaa niistä jotain asiakkaan kannalta hyödyllistä. Tyypillinen tällainen ratkaisu on esimerkiksi erilaisten karttapalveluiden tekeminen, jossa yhdistellään erilaisia tietokantoja ja tulokset sitten näytetään sivustolla asiakkaan liiketoiminnan kannalta olennaisessa formaatissa.

Erityisen mielenkiintoisia asioita kuitenkin tapahtuu, kun internet of thingsin (IoT:n) tuottama sensoridata lisääntyy, ja tietoa saadaan sieltäkin avoimen datan piiriin. Meidänkin kotonamme monitoroidaan erilaisilla sensoreilla säätä, unirytmiä, askelia ja sydämenlyöntejä. Ja tyypillisin sensorilaite on jokaisella jo tietenkin omassa taskussa älypuhelimen muodossa. Onkin vain ajan kysymys, milloin sensoridataa alkaa irrota myös infrastruktuurimme peruslaitteista kuten vaikkapa lyhtypylväistä tai vesijohtoputkista.

Vaikka keskenään keskustelevat jääkaapit ovatkin kohtuullisen hauska konsepti, se ei kuitenkaan vaikuta ihan niin paljoa ihmiskunnan tulevaisuuteen kuin avoin data. Monella tapaa avoin data tulee olemaan yhtä iso murros kuin internet itsessäänkin oli. Voitko kuvitella maailman, jossa kaikki maailman museoiden taideteokset, kirjat ja televisio-ohjelmat ovat kaikkien käytettävissä? Tai maailman, jossa kaikki tieteellinen data ja tilastot ovat yhdisteltävissä ja hyödynnettävissä? Entä mistä se tekisikään terveydenhuollolle ja tutkimukselle, jos käytettävissä olisi vielä enemmän dataa ihmisten geeneistä?

Kaikki uudet oivallukset ja keksinnöt perustuvat vanhaan tietoon ja osaamiseen. Vasta kun vanhalla tavalla toimimalla syntyy riittävästi kokemuksia tai kun saadaan uutta tietoa, innovointia voi oikeasti tapahtua. Voi vain kuvitella mitä kaikkea hienoa syntyisi, jos kaikki maailman tieto olisi avoimena hyödynnettävissä.

Maltan tuskin odottaa, että pääsemme pois tiedon keskiajalta.