Diktaattorin käsikirja

Katleena Kortesuo* ja Olli-Pekka Vainio ovat kirjoittaneet mahtavan kirjan viestinnästä. Diktaattorin käsikirja ei todellakaan ole mikään pölyinen pumaska kielioppisääntöjen sorvaamisesta arkikäyttöön, vaan teksti on tylyä tykitystä alusta loppuun. Kirja on kirjoitettu aloittelevalle (tai miksei jo vähän kehittyneemmällekin) diktaattorille, ja se sisältää mitä parhaimpia neuvoja propagandan alkeista käytännön kikkoihin.

Alla on muutamia lyömättömiä löydöksiä. Jos näillä ei tule diktaattoriksi, niin ei sitten millään.

“Aina kun vaihdat mielipidettäsi, se on tuotekehitystä, ei periaatteiden myymistä.”

Diktaattorille on siis tärkeää pystyä kääntämään takkiaan nopeasti, mutta samalla täytyy pystyä selittämään asiat parhain päin. Selittelyn lisäksi tärkeää on löytää oikea ulkoryhmä, jota vastustamalla saa taakseen suuret ihmismassat. Tähänkin löytyy näppäriä neuvoja:

“Suomen mittakaavassa kannattaa siis leimata ongelmiin syyllisiksi 80 000–500 000 henkilön ryhmä. Tällaisiksi sopivat esimerkiksi maahanmuuttajat, työttömät, poliitikot, uskovaiset, turkulaiset tai vain ylimalkaisesti “isokenkäiset”.”

(Kiitos tästäkin. Onhan se nyt selvää, että turkulaiset, nuo vanhan pääkaupungin syöpäläiset, ovat syypäitä sateenkaarisyrjintään, kuuttien nuijimiseen ja kissanpentujen kuristamiseen.)

Teoriaa tukemaan löytyy myös hienoja esimerkkejä. Propagandapuolella Guggenheim saa korvilleen monta kertaa (ja syystäkin):

Huomaathan, että sekä postimyyntilääkettä että Guggenheimia saa tilata vain pitkäkestoisina sopimuksina. Kunnon diktaattori pyrkii pitkäkestoiseen valtaan. Vaalikaudet ovat amatöörejä varten.

Kirja puhuttelee minua tietenkin syvästi, ja aion ottaa kirjan opit osaksi arkiviestintääni.

*) Disclaimer: Katleena istuu Aucor Oy:n hallituksessa.