Hitaasti ja vähemmän, ei nopeasti ja enemmän

Lueskelen juuri Cal Newportin uusinta kirjaa, Slow Productivity. Kirja ei ole ehkä ihan niin timanttinen kuin Newportin aikaisemmat teokset, mutta teos on siltikin yksi parhaista tuottavuuteen liittyvistä kirjoista pitkään aikaan. Suosittelen että sinäkin pistät kirjan lukulistallesi.

Jos kirjan sanomaa haluaa tiivistää liikoja spoilaamatta, parempaan tietotyön laatuun pääsee yleensä tekemällä vähemmän asioita: vähemmän multipaskaamista, vähemmän projekteja, vähemmän kaikkea. Tämä käy tietenkin järkeen meille kaikille, jotka olemme joskus johtaneet tai itse tehneet asiantuntijatyötä elantomme eteen.

Olennaista tuossa on tietenkin se, että keskittymiseen täytyy olla aikaa. Aikaa taas saa lisää vain joko tehostamalla omaa tekemistä, kieltäytymällä epäolennaisista tehtävistä tai delegoimalla ja ulkoistamalla asioita toisille yrittäjille.

Ehdottomasti tehokkain työkalu oman ajankäyttöni tehostamiseen on ollut sisäisen tuntikustannuksen ajatus. Vaikka en todellakaan ole tuntilaskutuksen ystävä, tuntikulujen seuraaminen on hyvin tärkeä taito yrittäjälle. Koska aika on rajallinen resurssi ja kaikella ajalla on vaihtoehtokustannus, ajankäytön optimointi on hyvin olennainen osa työn kannattavuuden arvioimista.

Mutta miten sitten laskea omalle ajalle arvo?

Sisäisen tuntihinnan laskemiseen on useita tapoja. Yksinyrittäjänä helpointa on jakaa koko kuukauden laskutus työhön käyttämilläsi tunneilla. Jos taas toimit asiantuntijayrityksen toimarina, voit halutessasi käyttää koko firman liikevaihtoa laskemiseen tai keskittyä pelkästään myyntitoimintoihin ja käyttää myynnin kustannuksia.

Esimerkki: Jos kuukausilaskutukseni on 10 000 € ja asiakastyöhön menee 100 tuntia, sisäinen tuntikustannukseni on tällöin 10 000 € / 100 h = 100 €/h.

Lopputuloksena saan tuntihinnan, jonka menetän jos käytän työaikaani muuhun kuin asiakastyöhön. Tuntihinnan avulla voin arvioida, kannattaako jokin toimenpide tehdä itse ollenkaan, vai olisiko sen ulkoistaminen edullisempaa.

Tärkeätä on myös muistaa, että kaikkea ei ole järkevää ulkoistaa. Jos ulkoistus vie hallinnointiin enemmän aikaa kuin itse työn tekemiseen, säästöä ei useinkaan synny.

Sisäisen tuntihinnan ajatus auttaa keskittymään olennaiseen ja tekemään enemmän vähemmällä. Kun oppii arvioimaan ajan todellista arvoa, ajan voi käyttää järkevämmin sellaisiin asioihin, jotka tuottavat paremmin lisäarvoa.