LALALAA -metodi on pomminvarma päätöksentekotyökalu

Tämä työkalu voi vaikuttaa vähän monimutkaiselta, mutta se on oikeasti aika yksinkertainen. Kutsun sitä LALALAA-metodiksi, koska sellainen ääni ihmisistä yleensä pääsee, kun he laittavat sormet korviinsa eivätkä halua kuunnella olennaisia asioita. (Metodin nimessä on myös kolme ällää, minkä vuoksi se on helppo muistaa.)

LALALAA -metodissa on kolme kriittistä vaihetta:

1. Listaa
2. Leikkaa
3. Limitä

Jos sinusta tuntuu, että olet aivan jumissa firman tai muiden asioiden kanssa, voit kokeilla tätä priorisointityökalua. Se on erityisen toimiva työkalu silloin, kun sinulla tuntuu olevan vähintään sata asiaa priorisoitavana, etkä tiedä mistä aloittaa.

1. Listaa

Voit tehdä tämän vaiheen paperilla tai taulukkolaskelmaohjelmalla. Itse suosin taulukkolaskentaohjelmaa, koska sillä on helpompi järjestellä asioita. Valitse se mikä toimii sinulle parhaiten.

Ensimmäiseksi listataan ihan KAIKKI tehtävät asiat, jota mieleesi juolahtaa päätökseen liittyen. Joskus lista on tosi lyhyt, joskus listalla on satoja erilaisia asioita. Tässä vaiheessa ei kannata hirveästi murehtia, onko lista järkevä, toteutuskelpoinen tai ovatko asiat vielä edes ratkaistavassa muodossa.

Nyt kun sinulla on edessäsi pitkä lista asioita, seassa on tosi pieniä ja tosi isoja asioita. Jos listalla on valtavia möhköfantteja, pilko ne pienemmiksi. Esimerkiksi jos listalla on "minun täytyy hankkia itselleni tutkinto", tee siitä mieluummin pieni tehtävä joka johtaa samalle polulle, esimerkiksi "selvitä yhteishakuajat ja tutkintovaatimukset".

Kun listan tehtävät ovat pilkottu pienemmiksi, seuraavaksi leikataan listalta epäolennaisia asioita.

2. Leikkaa

Listan pienentämistä varten tarvitsemme ankkuriparametrin, jonka mukaan voit arvioida kunkin tehtävän merkittävyyttä. Yleensä se on tietenkin raha. Jos sinulla on rahaa enemmän kuin Kroisoksella, voit käyttää jotain muuta parametria, esimerkiksi "hyvä fiilis" tai "vapaa-ajan määrä".

Anna jokaiselle listan tehtävälle arvio siitä, miten iso vaikutus sillä on ankkuriparametriin. Voit käyttää haluamaasi asteikkoa, esimerkiksi 0 – 10. Tärkeintä on, että pystyt sen jälkeen lajittelemaan listan ankkuriparametrin mukaan. Lajittele lista nyt eniten vaikuttavimmasta vähiten vaikuttavinpaan, eli eniten vaikuttava asia tulee listassa ensimmäiseksi.

Koska lista on edelleen pitkä, tämä ei vielä auta hirveästi. Siksi otamme avuksi Pareto-periaatteen (20 % tapahtumista aiheuttaa yleensä 80 % seurauksista). Jos lista on tosi pitkä, voit soveltaa Pareto-periaatetta useammin kuin kerran. Eli leikkaa ensin listasta 80 % loppupään asioista ja sitten jälleen 80 % jo kertaalleen lyhennetyn listan loppupään asioista.

Riippuen listan pituudesta, sinulla on nyt 3-5 kohdan tehtävälista. Aika hyvä! Mutta se ei vielä auta meitä tarpeeksi. Seuraavaksi pitää nimittäin tehdä päätöksiä.

3. Limitä

Tämä on se olennaisin vaihe. Kun edellisessä kohdassa järjesteltiin ja leikattiin listaa, nyt tehdään päätöksiä sen suhteen, mitä JUURI NYT kannattaa tehdä.

Tiukassa tilanteessa hyvä päätös on sellainen, joka:

1. On merkitykseltään riittävän iso, että se kannattaa tehdä. Esimerkiksi roskien ulosvienti on toki nopea asia, mutta ei sillä välttämättä ole isoa vaikutusta kokonaisuuden kannalta.
2. On riittävän helppo ja nopea tehdä. Esimerkiksi iso elämäntaparemppa tai koko firman myllyttäminen monen vuoden projektina ei ole hyvä tehtävä valittavaksi jos kaikki kaatuu päälle. Parempi on esimerkiksi "sovi tapaaminen juristin kanssa."
3. Ei sulje tarpeettomasti muita ovia. Esimerkiksi jos et ole varma haluatko myydä firman tai lopettaa sen, ei kannata kertoa lopettamisaikeista henkilöstölle, koska se tekisi yrityksen mahdollisesta myymisestä todella nahkeaa.

Katso nyt listalla olevia tehtäviä kriittisellä silmällä. Liittyvätkö ne kaikki samaan päätökseen?

Jos liittyvät, valitse listalta se tehtävä, joka on tehtävissä nopeiten. Sen jälkeen tartu seuraavaksi nopeiten tehtävään asiaan ja niin edelleen.

Jos listalla olevat tehtävät koskevat kahta tai useampaa erillistä päätöstä, valitse listalta tehtäväksi sellaiset tehtävät, jotka edistävät mahdollisimman monta päätöstä samaan aikaan. Tämä mahdollistaa sen, että sinulla säilyy mahdollisimman paljon vapausasteita mahdollisimman pitkään.

Jokaisella päätöksellä on yleensä oikea hetki. Jos päätös on vaikea ja tärkeä, sinun kannattaa venyttää päätöksentekoa niin kauan, että sinulla on riittävästi tietoa ja varmuutta päätöksen tekemiseen. Tällä metodilla pystyt väistämään isoimmat kämmit.