Miksi rakensin Taskuhallitus®-palvelun yrittäjille?

Kun olin nuori ja kokematon märkäkorva, olin aika yksin yritykseni asioiden kanssa. Työntekijöiden kanssa keskustellessa asiat keskittyivät oikeastaan aina työolosuhteisiin, työprosesseihin, asiakkaisiin, palkkojen tasoon ja milloin mihinkin nippeliasiaan. Aina kun kaipasin näkemystä yrityksen isommista suuntalinjoista, vastauksena tuli vain hiljaisuutta ja seinille tuijottelua.

Tämä ei tietenkään ole mitenkään outoa tai väärin, sillä ei työntekijöiden kuulukaan miettiä tuollaisia asioita. Kokemattomana yrittäjänä olin vain päätynyt ajattelemaan asioista siten, että olisi hyvä, jos työntekijät pääsevät vaikuttamaan firman asioihin mahdollisimman paljon. Todellisuuden ja toiveiden kohdatessa todellisuus kuitenkin voittaa aina.

Entä sitten osakkaat? Heillä on kuitenkin työntekijöitä merkittävämpi syy olla kiinnostunut firman asioista ja menestyksestä. Käytännössä siihen on kuitenkin syynsä, miksi osakkaat ovat osakkaita eivätkä yrittäjiä. Joskus osakkailta löytyy korvaamatonta apua yrityksen johtamiseen ja isoihin linjavetoihin, mutta se on valitettavan harvinaista.

Moni yrittäjä ajattelee sitten aivan aiheestakin, että hallitus tai jonkinlainen advisory board voisi olla hyvä ratkaisu. Hallitus on siitä hyvä himmeli, että siinä yrittäjä saa korkeamman tason vetoapua ilman, että hallitusjäsenet tunkevat sormiaan liikaa päivittäiseen tekemiseen. Yrittäjä voi keskittyä tekemiseen, mutta saa samalla neuvoja ja ohjausta kokeneemmilta ammattilaisilta.

Tai siis näin periaatteessa.

Valitettavan usein hallituksen kokoukset ovat kuitenkin vain pakollisia pullaviinerikerhoja, joissa eniten omasta äänestään tykkäävä dominoi keskusteluja tai sitten asiat menevät niin korkealla ylätasolla, ettei niillä ole mitään yhtymäpintaa yrityksen reaalitodellisuuden kanssa. Pahimmassa tapauksessa hallitusjäsenet vetävät yritystä jääräpäisesti eri suuntiin kuin mitä omistajat tahtoisivat.

Hallitusten ongelmista tai toimintakyvyttömyydestä ei tietenkään kuule julkisesti juuri koskaan, koska toimarit ja hallitustason tekijät siivoavat likapyykkinsä korrektisti julkisuudelta piilossa – kuten kuuluukin. Tämä on ongelma kokemattomien yrittäjien näkökulmasta, koska hallituksen perustamiseen liittyvistä haasteista ei oikein voi lukea luotettavasti mistään. Jos ei ole aikaisemmin ollut hyvässä ja huonossa hallitustyöskentelyssä mukana, hyvän hallituksen rakentaminen on hankalaa.

Itseäni on siunattu aikanaan hyvällä hallituksella. Siinä oli enemmän kyse tuurista kuin tiedosta, enkä voi itseäni kiittää siitä juuri ollenkaan. Ilman hyvää hallitustyötä exit tuskin olisi ollut mahdollinen.

Firman myynti sai minut myös miettimään asioita. Olin jo päättänyt, että seuraavaksi urallani keskittyisin PK-yritysten tervehdyttämiseen. Ja jos katsoi syitä miksi yritys menestyy tai mätänee, juurisyy löytyy yleensä neuvojen laadusta tai neuvojen puutteesta. Jos yrittäjä räpeltää yksin tai ala-arvoisten neuvojen varassa, mahalasku on lähes varmaa. Jos yrittäjällä taas on hyvä hallitus tai fiksut neuvonantajat, yrittäjä pystyy luovimaan vaikeiden paikkojen yli paljon vaivattomammin.

Ja menestyksessä olennaisinta ei ole niinkään hyvien päätösten tekeminen vaan paskojen päätösten välttely viimeiseen saakka.

Mutta miten sitten parantaa PK-yritysten päätöksenteon laatua?

Hyviä hallitusjäseniä ei varsinaisesti kasva puissa. Sen lisäksi yrittäjänä on tottunut kantamaan kaiken vastuun itse, jolloin vallan luovuttaminen palkollisille tuntuu jotenkin tarpeettomalta ja turhalta välivaiheelta. Tällaisessa tapauksessa hallitus olisikin sitten pelkän kumileimasimen roolissa, ja harva itseään arvostava hallitusammattilainen lähtee vain joo-joo -hahmoksi pelkän hallituspalkkion hinnalla.

Yrittäjä siis tarvitsee hallitustason neuvoja, mutta ei välttämättä halua hallitusta. Klassinen kakun syömisen vai säästämisen dilemma siis. Pitäisi olla siis palvelu, jossa yrittäjä saa hyviä neuvoja ja maksaa niistä. Palvelun painotuksen pitäisi olla hallitustyöskentelyssä, operatiivisia ongelmakohtia unohtamatta. Yrittäjän itse tulisi olla vallankahvassa, ja sen lisäksi palvelu pitäisi olla helposti ostettavissa ja lopetettavissa.

Niinpä rakensin PK-yrittäjille suunnatun Taskuhallitus®-palvelun.

Olennaista on, että yrittäjä saa neuvoja ja näkemyksiä ilman suurempaa sitoutumista hallitustyöskentelyyn. Asiat pysyvät riittävän korkealla tasolla, mutta tarvittaessa yrittäjä saa apuja myös operatiivisiin ongelmiin. Ja sitten kun neuvoja ei enää tarvita, homma loppuu sekunnin irtisanomisajalla.

Tein Taskuhallitus®-palvelusta sellaisen, että itsekin yrittäjänä voisin sitä ostaa. Sen avulla yrittäjä saa apua suuriin päätöksiin, ja Tulostulva® T5 -mallin ohjauksella yrityksen toiminnan kehittymistä on helppo seurata. T5 malli auttaa yrittäjää keskittymään olennaisiin asioihin, ja kuukausittainen seuranta tuo johtamiseen jämäkkyyttä ja tilivelvollisuutta. Halutessaan yrittäjä voi sitten yhteistyön jälkeen perustaa firmaan oikean hallituksen – jos sille on tarvetta (olen kirjoittanut aiheesta pari opasta, jotka kannattaa lukaista).

Onko sinulla yrityksessäsi ketään, jonka kanssa keskustella yrityksen isoista asioista?