Muutto numero #25

Kamat on jälleen kannettu uuteen kotiin. Monelle muuttaminen on elämää muuttava kokemus, transformaation alku ja jopa pienen pelon aihe. Minulle se on jo rutiinia.

Muuttopäivän lähestyessä mieleni järjestelee kaiken valmiiksi taskeiksi todo-listalle ja muutto hoituu yleensä aika ongelmitta samaa kaavaa toistaen. Itse muuttopäivä menee stressaavassa hujauksessa, seuraavana aamuna lihakset ovat kipeinä, käsissä on pari pientä vekkiä ja olo on väsynyt mutta onnellinen. Ensimmäisenä iltana valmistuvat makuuhuone ja keittiö, seuraavana päivänä loput. Parin illan kuluttua purkamattomia pahvilaatikoita ei ole enää paljoakaan, ja viikon kuluttua jäljellä on vain enää pientä laitettavaa.

Tämä muutto ei ollut poikkeus. Kun tietää miten tavarat kannattaa pakata, ei itse muuttopäivänä tarvitse kiroilla hajoilevien välilevyjen ja pahvilaatikoiden kanssa. Kaksimetriset kantajakaveritkin tietty auttavat asiaa. Kiitos joukkue sikaniskat! ❤

En oikein tiedä, missä kohtaa elämääni muuttamisesta tuli rutiinia. Varmaan silloin, kun parivuotiaana livahdettiin syntymäseuduilta syvälle Savoon isän rattijuopumuksen ja itsemurhayrityksen häpeää karkuun. Meno ei kauheasti parantunut, vaikka isäni kävikin hetkellisesti raittiuden polulla. Keskeneräinen omakotitalo meni voudin vasaran alle, ja taas pääsi pakkailemaan leikkiautoja. Siilinjärvi vaihtui Kuopioon, ja sieltä matka vei useamman eri osoitteen jälkeen Sallan, Aatsingin, Naruskan ja Tuntsan kautta Turkuun. Vaikka tuntui, että elämä eteni suhteellisen rauhallisesti, repaleisen lapsuuden ansiosta postiosoitteita alkoi kerääntyä kahmalokaupalla. Turussa meno vähän rauhoittui, mutta opiskelukämppiä oli luontevaa päivittää parempiin palkkatason parantuessa.

Tätä kirjoittaessa takana on muutto osoitteeseen numero 25.

Mitä 25 muuttoa on opettanut?

1. Älä kiinny materiaan. Jos oikeasti tarvitset jotain, osta aina niin laadukasta ja kaunista kuin mihin sinulla on varaa. Kun aika on, hankkiudu rojuista taas ripeästi eroon — ilman katumusta. Kirppari, kierrätys ja kaatopaikka ovat oikeita osoitteita muhjaantuneille muistoille ja materialle.
2. Älä kiinny ihmisiin. Naapureita tulee ja menee, kavereita tulee ja menee. Pyri olemaan kohtelias, oikeudenmukainen ja elämään oman moraalikoodistosi mukaisesti. Siitä huolimatta suututat ihmisiä ja hankit ystäviä. Osa jää, suurin osa ei. Todelliset ystävät pysyvät, paikkakunnasta ja kodista riippumatta.
3. Jokaisessa asunnossa on jotain erityisen hyvää. Keskity siihen. Se voi olla maisema, luonto, ihmiset, palvelut, puulattia tai vaikka erikoinen ovikello. Mutta aina on JOTAIN hienoa. Aina.
4. Jokaisessa asunnossa on jotain ihan hiton äsyttävää. Unohda ne — kunnes on aika muuttaa seuraavaan asuntoon. Silloin voi taas kiroilla hissijonoa, käytävälle kuseskelevaa narkkarinaapuria tai pahvisten seinien läpi yön pikkutunneille kantautuvaa lisääntymislätinää.
5. Älä ikinä maksa varastotilasta. Hankkiudu mieluummin eroon ylimääräisestä roinasta.

Keräämme vanhaa ja hyödytöntä roinaa kaappien ja pääkoppien nurkkiin pölyttymään. Siellä ne vievät tilaa ja ankkuroivat meidät menneeseen — hyvässä ja pahassa. Muutto on aina hyvä hetki miettiä mitä haluaa elämältään. Ota mukaan hyvät asiat ja hankkiudu eroon kaikesta sellaisesta, mitä estää sinua menemästä eteenpäin. Olivat ne sitten ihmisiä, huonekaluja tai harrastuksia.