Oikotie helpompaan strategiasuunnitteluun
Strategian suunnittelu on monelle yrittäjälle kivulias paikka. Sisällä jäytää pelko, että kilpailijat menevät pian ohi. Markkinat muuttuvat, entä onko oma tuoteportfolio kohdillaan? Mitä pitäisi tehdä, että on vuoden päästä paremmassa asemassa kuin nyt? Minne suuntaan maailma on menossa? Entä oma ala? Teenkö oikeita asioita? Mitä kilpailijat tekevät? Miten päästä löllöttelemään siniseen mereen?
Nämä ja pari muutakin kysymystä pyörivät mielessäni, kun mietin Aucorin strategiaa keväällä 2014. Vääntelin ja kääntelin asioita eri kulmista, mutta valmista ei tullut ja kaikki oli hankalaa. Jossain vaiheessa se sitten loksahti: miten voin suunnitella missiota, visiota, strategiaa tai brändiä, ellen ensin tiedä itse mitä yritykseltäni haluan?
Se tietenkin johdatti minut kaikkein vaikeimman kysymyksen äärelle: mitä minä oikeastaan haluan?
Loppujen lopuksi lista oli aika vaivaton kasata:
- Haluan tarjota perheelleni parhaan mahdollisen toimeentulon.
- Haluan mahdollisimman paljon taloudellista vapautta ja sen tuomaa turvallisuutta.
- Haluan tehdä liiketoimintaa oman arvomaailmani mukaisesti.
Ensimmäiset kaksi kohtaa ovat helppoja. Toimeentulon tason ja taloudellisen vapauden pystyy laskemaan, ja näistä seuraakin sitten vääjäämättömästi erilaisia taloudellisia mittareita liiketoimintaa ohjaamaan (tuloksellisuus, kuukauden myyntibudjetti ja jopa verkkopalvelun konversioprosentit). Kriteerit ovat luonteeltaan kannustavia — tähän sinun pitää päästä, ja näillä mittareilla sitä mitataan.
Viimeinen kohta on vähän hankalampi strategian kannalta, koska se ei ole välttämättä mitenkään mitattavissa tai laskettavissa oleva suure. Se on myös luonteeltaan rajoittavaa — oman arvomaailmansa noudattaminen tarkoittaa yleensä kieltäytymistä. Joskus täytyy vain kävellä tilanteesta ulos, jättää kauppa sikseen tai antaa asiakkaalle kenkää.
Jos tuntuu että ei oikein osaa miettiä mistä lähteä eteenpäin, aloita vaikka lukemalla Gretchen Rubinin The Happiness Project.