Olen firmani osaamattomin työntekijä
Yle uutisoi tyypillisen populistiseen tapaansa entisistä Nokialaisista ja heidän vaikeuksistaan löytää töitä. Alla hienoimpia lainauksia:
Omalta kohdaltani olen huomannut, että vahva ammattitaitokin estää työllistymistä, siitähän on maksettava PALKKAA. Ilmaista työvoimaa on tarjolla työnantajille pilvin pimein mm. kouluista ilmaiset työharjoittelijat, palkkatuella, työkokeilun muodossa. Työn laadulla ei niinkään ole merkitystä.
Tässä on tyypillinen ajatusvirhe. Ammattitaidosta maksaa mielellään, mutta se että on istunut 15 vuotta Nokialla ei automaattisesti tee työnhakijasta kaikkien alojen teknologia-asiantuntijaa. Yleensä päinvastoin.
Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa loistoarvosanoin ja 20+ vuotta työkokemusta erittäin vaativista johtotason tehtävistä. Nyt olen hakenut töitä kuusi vuotta tuloksetta. Olen kuulemma ylikoulutettu ja ylipätevä, joten minun työmotivaationi kyseenalaistetaan täysin.
Työnantajaa ei yleensä kiinnosta hevonveenhumppaa vaikka sinulla olisi kymmenen tohtoritutkintoa, tai jos työkokemusta on 20+ vuotta jostain muusta tehtävästä kuin mitä yritys tarvitsee. Tässä taas näkee kuvitelman, että tutkinto jotenkin pätevöittäisi työelämään, ja jotenkin sen perusteella työntekijällä olisi oikeus johonkin palkkatasoon riippumatta siitä mitä yritys tarvitsee.
Jos on ollut kuusi vuotta työttömänä, ei ole selkeästikään myöskään realistista käsitystä oman osaamisen markkinahinnasta.
Sama toistuu melkein jokaisessa haastattelussa: “minulla on tutkinto xxx ja olen muka ylikoulutettu”. Todennäköisesti hakija on vain väärin koulutettu, mutta työnantaja yrittää olla lyttäämättä itsetuntoa tarpeettomasti. Toisin kuin yleensä ajatellaan, työnantajilla ei ole mitään erityistä motivaatiota tylyttää hakijoita.
Seuraava kommentti kertoo myös, miten iloisesti pihalla jotkut ovat:
Taitava johtaja osaa itse pohtia, miten hakijan osaamista hyödyttää ja mitä uutta hän toisi työpaikkaan. On vain hyväksi, että työnhakija ei täysin vastaa haettua. Vai pelkääkö johtaja muutosta, edistystä ja uudenlaista ajattelua? Siinä tapauksessa hän voi sanoa hyvästit yritykselleen, sitä ei kohta ole.
Varmasti tällainen henkilö on suoranainen kultakimpale yritykselle. Hänellä itsellään ei selkeästikään ole halua miettiä mitä hänellä olisi yritykselle annettavanaan, vaan yrityskin pitäisi kääntää nurin tämän taivaanlahjan taitojen ja osaamisen mukaan.
Tämä on kuitenkin kaikkein paras:
Yksi ISO ongelma johon olen törmännyt työnhaussa ja haastatteluissa. Jos olet hyvin koulutettu ja sinulla on osaamista ja työkokemusta enemmän kuin tulevalla pomollasi. Ei ole mukava tilanne pomolle kun alaiseksi on tulossa osaaja, jolla on osaamista huimasti enemmän.
Itse haluan palkata vain itseäni osaavampia työntekijöitä. En ole myöskään tavannut yhtään sellaista mystistä yrittäjää, joka vain omaa egoa suojellakseen palkkaisi itseään osaamattomamman. Siinä ei yksinkertaisesti taloudellisesti ole mitään järkeä! Ymmärrän että se on mukava pumpulitarina jonka työttömänä voi itselleen kertoa, mutta todellisuusperää siinä ei ole.
Meillekin on hakenut useampia “entisiä Nokialaisia” töihin. Yhtään en ole ottanut edes työhaastatteluun asti, koska viestintä on ollut puisevaa, CV-vetoista ja paikoin ylimielistä. On annettu selkeästi kuva, että tässä olisi nyt maailmanluokan talenttia powerpointtien ja corporate politicsin maailmasta tarjolla rupiseen pieneen nakkikioskiinne. Palkkatoiveet ovat heti olleet sen mukaisia, vaikka osaamista tai kokemusta ei ole ollut meidän tarpeisiimme juuri ollenkaan.
Kukaan ei halua omaan yritykseensä ihmistä, jotka tuovat mukanaan epäonnistuneen ja ylimielisen hasbeen-jättiläisen asenteita ja “kokemusta”. Tuo mieluummin oma itsesi ja mieti heti alkumetreillä, miten sinä voit olla hyödyksi yritykselle.
Jos määrittelee olevansa ex-jotain, tuskin on valmis avomielisesti tarttumaan uusiin haasteisiinkaan.