Oletko työtön kommunisti vai rakettimiljardööri?

Noora heitti X:ssä hyvän pointin siitä, ettei yrittäjäksi kannata lähteä vapauden vuoksi:

Noora on tietenkin täysin oikeassa; yrittäjänä on paljon enemmän asiakkaiden armoilla kuin työntekijänä, eli vapautta on siis objektiivisesti vähemmän. Mutta miksi näin yrittäjänä oleminen tuntuu kuitenkin enemmän vapaalta kuin työntekijänä oleminen?

Syynä voi olla stolaiselta tuntuva käsite nimeltä agency.

Termille ei ole mielestäni fiksua suomennosta, mutta paras käännös olisi ehkä toimijuus. Käsitteen ydinajatuksena on, että jokaisella ihmisellä on tietty määrä itsenäistä toimivaltaa ja -kykyä ympäröivään maailmaan. Mitä vähemmän toimijuutta on, sitä vähemmän yksilö voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Tavallisella kaduntallaajalla on vähän toimijuutta, mutta esimerkiksi ministerillä tai julkkiksella sitä on enemmän.

Yrittäjänä sinulla on merkittävästi enemmän toimijuutta kuin mitä sinulla olisi työntekijänä. Olet ehkä enemmän markkinoiden ja asiakkaiden armoilla, mutta olennaista on se, kuinka paljon voit asioihin vaikuttaa itse.

Toimijuuteen suhtautuminen selittää hyvin karkealla tasolla myös ihmisen poliittisen kannan.

Jos näet, että yksilöllä on hyvin vähän toimijuutta, olet todennäköisesti vasemmalla. Ääriesimerkkinä voisi olla työtön kommunisti, joka kokee, ettei voi vaikuttaa elämäänsä merkittävästi. Tällaisessa ajattelussa ympäröivä yhteiskunta ja todellisuus nähdään täynnä sortavia ja kahlitsevia rakenteita, jotka rajoittavat yksilön toimintaa.

Jos taas uskot, että yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnallaan merkittävästi elämäänsä, sijoitut todennäköisesti oikealle. Ääriesimerkkinä voisi olla vaikka rakettimiljardöörin tyyppinen superyrittäjä, joka uskoo voivansa saavuttaa melkein mitä tahansa kunhan halua riittää. Vaikka lähtisi heikoista olosuhteista, vain taivas (tai Mars) on rajana.

Kysymys ei ole niinkään siitä, kumpi näkemys on enemmän oikeassa, vaan siitä, kuinka paljon painoarvoa antaa rakenteille ja yksilölle. Jokainen myös valitsee itse, minne sijoittuu toimijuuden akselilla.

Itse olen akselilla selkeästi enemmän oikealla kuin vasemmalla, mutta en suinkaan ääripäässä. Uskon vakaasti, että jokainen meistä voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa aina jollain tavalla. Pahimmassakin mahdollisessa tilanteessa voi vähintään vaikuttaa omaan asenteeseensa. (Jos et usko, suosittelen lukemaan Viktor Franklin kokemuksia keskitysleiriltä.)

Tuo toimijuuden tunne itsessään on olennaista. On kyettävä ja haluttava erottaa toisistaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa, ja ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa.

Mihin kohtaa sinä asetut toimijuuden akselilla?