Ongelmatapaukset tulevat harvoin yksin

Vuosien varrella on tullut törmättyä työelämässä mitä ihmeellisimpiin sekoilijoihin. 

• Yksi varasti firman vessapapereita, koska pomo oli sanonut hänelle pahasti.
• Yksi ajatteli, että on ihan ok kuivata hikisiä lenkkivaatteita toimistossa.
• Yksi kertoi haluavansa lähteä firman maksamalle etätyöreissulle etelän lämpöön, vaikka tunnit olivat toistuvasti punaisella.
• Yksi kertoi haluavansa palkankorotuksen, koska uusi puoliso olikin kalliimpi investointi kuin hän alun perin ajatteli.
• Yksi halusi kuukauden palkallista lomaa, koska työkaveri oli sanonut pahasti.
• Yksi halusi lemmikin firman taseeseen, koska sillä oli työyhteisön kannalta virkistävä vaikutus.
• Yksi halusi avata firmalle tilin teekauppaan, koska ei tykännyt firman tee- ja kahvivalikoimista.

Ja tuossa on vain murto-osa kaikista tapauksista, joita tiedän (tai joista voi puhua ääneen).

Kaikkia näitä tapauksia yhdistää se, että samalla ihmisellä on yleensä enemmän kuin yksi ongelma. Ongelmatapauksella on harvoin esimerkiksi pelkkä auktoriteettiongelma, vaan sen kumppanina on usein ongelmia ajankäytön ja käytöstapojen kanssa. Jos taas työntekijällä on ongelmia aikataulussa pysymisen kanssa, hänellä on yleensä myös ongelmia lupausten pitämisen, luotettavuuden ja monen muun asian kanssa. Ongelmat eivät tule ikinä yksin.

Tämä on erikoinen ilmiö, mutta toistuu todella usein. Jos ongelmayrityksen työntekijät laittaa samalle viivalle, joukossa on lähes aina yksi tyyppi, joka pistää silmään pahemmin kuin kyykäärme kylpyammeessa. Kun asiasta sitten kysyy yrittäjältä, alkaa hirveä selittely:

• "Se on ollut meillä melkein alusta saakka." (Olisi pitänyt antaa potkut jo aikoja sitten, koska firmakin on muuttunut moneen kertaan.)
• "Sillä on ollut kotona vaikeaa." (Eronnut vuosia sitten, mutta valittaa siitä edelleen.)
• "Se on tosi hyvä työntekijä." (Oikeasti ei, kun katsotaan objektiivisesti tuloksia.)
• "Se on ainoa, joka osaa asian x." (Todellisuudessa saman homman osaavat muutkin, mutta koska työntekijä on niin vaikea, muut eivät uskalla sanoa hänelle mitään.)
• "Se parantaa kyllä toimintaansa, kunhan korjataan se ja se prosessi." (Ei todellakaan, koska sitten se keksii jotain muuta valitettavaa.)

Ja niin edelleen.

Mistä nämä tyypit sitten tunnistaa työpaikalla? Yleensä se on varsin helppoa. Ne ovat nimittäin niitä samoja tyyppejä, jotka valittavat koko ajan jostain, eivätkä ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Yhteinen piirre on siis se, että vika on aina jossain muualla kuin omassa toiminnassa.

Nopein tapa parantaa firman ilmapiiriä onkin antaa potkut kaikkein pahimmalle naputtajalle. Syitä ei yleensä edes tarvitse kaivella tai keksiä, koska tyypillisesti pahin napisija on myös surkein alisuoriutuja. Yrittäjät vain tuppaavat olemaan liian kilttejä liian pitkään, ja vaikelikot saavat mädättää ilmapiiriä liian kauan kenenkään estämättä.

Jos joku on sekaisin yhdellä tavalla, hän on yleensä sekaisin monella tavalla.