Robottivaltiaiden historian lyhyt oppimäärä — eli mitä sinun kannattaa tietää tekoälystä

Keinoälytutkimus ottaa sellaisia harppauksia, että on hyvä valmistautua vääjäämättömään robottivaltiaiden valtaantuloon. Kun Googlen swat-robottiauto rullaa pihaan, ei piinapenkissä tentata Pähkinäsaaren rauhaa, vaan kyselyjen kohteena ovat Asimovin Robotiikan 3 lakia ja tekoälytutkimuksen merkkihenkilöt. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on avata tekoälytutkimusta sen verran, että saat jatkaa kyseenalaista olemassaoloasi muiden ihmislemmikkien kanssa virtuaalisessa eläintarhassa.

Esihistoria

Ajatus rakennetusta älystä ei ole mitenkään erityisen uusi. Antiikin kirjoituksissa on viittauksia useisiinkin ihmisen rakentamaan automatoneihin, epäeläviin objekteihin, joihin on jotenkin puhallettu elämän liekki. Yksi tällainen on Talos, pronssinen supermies, joka suojeli Kreetaa piraateilta. Talosin loppu oli tietenkin yhtä onnellinen kuin antiikin tarustoissa yleensäkin. Turpaan tuli että tukka soi.

Seuraavaksi merkittävimmäksi tapahtumaksi tässä epävirallisessa historiikissa nostan vuoden 1950, jolloin Alan Turing esitti ns. Turingin testiä, jolla voidaan testata, onko kone “älykäs”. Testin ideana on arvioida, erottaako ihminen konetta toisesta ihmisestä, kun kommunikaatiosta riisutaan kaikki epäolennainen. Samana vuonna Isaac Asimov julkaisi robotiikan 3 lakia. Vaikka jälkimmäinen nyt ei olekaan varsinaisesti keinoälytutkimuksen terävintä kärkeä, se antaa mielenkiintoista ajateltavaa sen suhteen, miten tulevaisuuden tekoälyt meitä kohtelevat.

Kuivista vuosiluvuista kannatta myös muistaa vuosi 1956, jolloin Dartmouth Collegen konferenssissa lanseerattiin ensimmäistä kertaa termi “artificial intelligence”. 1959 taas perustettiin ensimmäinen MIT:n tekoälylaboratorio (Marvin Minsky & John McCarthy). Sitten olikin valitettavasti pitkän aikaa hiljaista. Tutkimustyössä ja käytännön sovelluksissa tuli seinä vastaan, kun tekoälytutkimuksesta loppuivat rahoitus ja into (tuli niin sanottu “AI winter”).

Näsäviisaita autoja ja yrmyjä robotteja

Seuraava merkittävä tapahtuma oli 1982, kun telkkariin kurvasi kikkarapää Ritari Ässä, jolla oli sarkastisesti kommentoiva superauto. Vaikka se olikin täyttä tv-taikuutta, AI-asiat alkoivat hiljalleen pulpahdella populaarikulttuurissakin pinnalle. Erityisesti Hollywood kunnostautui science fiction filmatisoinneissa, ja vuonna 1984 iso-Arska vetikin sitten ihmisiä pataan terminaattorina.

Tekoälyn kehityksen kannalta oikeasti isompi uutinen kuitenkin tapahtui, kun IBM:n Deep blue pyyhki Garry Kasparovilla shakkipöytää vuonna 1994. Siitä ei sitten ihan kauaa enää mennyt, kun ensimmäinen robotti-imuri Roomba ryömikin jo markkinoille vuonna 2002.

Myös NASA hyödynsi tekoälytutkimusta omissa projekteissaan, koska oli helpompi opettaa elottomasta laitteesta vähän itsenäinen kuin pistää ihminen Marsiin pelkän menolipun kanssa. Spirit (MER-A) ja Opportunity (MER-B) ovat huristelleet vuodesta 2004 itsenäisesti Marsin pinnalla. Hyvä saavutus, ottaen huomioon että suurinta osaa ihmisiä ei voi jättää itsenäisesti edes telkkarin ääreen.

Ja koska itsekseen imuroiva robotti ei ollut vielä tarpeeksi hurjaa, vuonna 2005 Honda esitteli maailman kehittyneimmän humanoidirobotin, Honda Asimon. Robotti osaa tehdä kaikenlaisia ihmisille tyypillisiä asioita, kuten epäröidä ja kaatua. Hitusen creepyltä alkoi jo kuitenkin vaikuttaa tässä vaiheessa.

Asiat alkoivat vyöryä omalla vauhdillaan, ja 2009 Googlella olikin jo itsenäisesti ajava robottiauto liikenteessä. Tässä kohtaa epäuskovaiset tietenkin vaativat hurjistuneena robottiautoja pois liikenteestä, ne kun ovat niin vaarallisia. Pelot osoittautuivat todeksi, kun Google auto ajoi ensimmäisen kolarinsa heti 2016 — vain seitsemän vuotta julkistuksen jälkeen.

Nykyhetki

2011 isot puhelinvalmistajat julkaisivat virtuaaliassitenttinsa (Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen Now), joilla kaikilla on kyky ymmärtää jo melko hyvin luonnollista kieltä. Tekoälyasiat alkoivat viimein saavuttaa hypehuippunsa, kun isot teknologiavisionäärit perustivat OpenAI-nimisen organisaation vuonna 2015 tukemaan avoimempaa tekoälytutkimusta. Koska tukijajoukoissa istuskelivat sellaiset hahmot kuin Elon Musk ja Peter Thiel, rahoitusta kertyikin heti alkuun vaatimattomat 1 miljardia dollaria.

Viimeisin merkittävä uutinen oli, kun Googlen tekoäly AlphaGo voitti yhden maailman parhaimmista Go-pelaajista vuonna 2016. Tämä oli todella merkityksellinen uutinen siksi, että shakissa voi voittaa periaatteessa raa’alla laskuteholla, mutta Go vaatii syvällisempää ymmärrystä strategiasta — ja erityisesti luovuutta. Tästä syystä pidettiin pitkään hyvin epätodennäköisenä, että tietokone voisi ikinä voittaa ihmistä Go:ssa. Toisin kuitenkin kävi.

Tässäpä lyhyt yhteenveto. Toivottavasti muistat edes merkittävimmät nimet (KITT, Deep Blue ja AlphaGo), kun joudut tekoälyteologien kuulusteltavaksi.