Myynti ja markkinointi Miten ujosta inrovertistäkin saa siedettäviä kuvia? No paras vastaus on tietenkin, että ”käytä ammattikuvaajaa”. Turun kuvaavin mies Ari Mäkiö ottikin minusta törkeän hienot promokuvat. Kyseessä on parin vuoden brändin rakennuksen huipentuma, ja tarinaan liittyy anopin valitsemien KraaKraa -silmälasien lisäksi myös kohtuullinen määrä karistettuja kiloja, ahdistunutta puhinaa ja silmien pyörittelyä. Tietenkin ulkoiset asiat ovat vain osa kokonaisuutta,
Perhe ja lapset Leica M6 Liha on heikko. Välillä suorastaan ahdistaa, miten helposti sitä irtaantuu vanhoista laitteista ja himoaa uusia. G.A.S. (Gear Acquisition Syndrome) elää vahvana. Räpsittyäni pari rullaa Lomolla tajusin, että filmin veto on todella kova. Sain JAS-kamerasta sen verran hyvän tarjouksen Leica M6:n rungosta, että ei ihan hirvittävän kauaa tarvinnut
Perhe ja lapset Lomo Smena-8 Kameraharrastus otti taas uuden askeleen. Voisi kuvitella, että askel on taaksepäin, koska ostin filmikameran. Enkä mitä hyvänsä filmikameraa, vaan Lomo Smena-8:n. Se on siis kaikkinensa aivan hirveä romu, täysin mekaaninen ja vailla minkäänlaista automatiikkaa (se oli underdog ja sinä vuonna kun se tuli ulos kolhoosin tehtaalta, vuonna 1965). Olin
Perhe ja lapset Täydellinen joulu, vm. 2015 En ymmärrä ihmisiä, jotka pystyvät vain olemaan paikoillaan päivätolkulla. Jos joutuisin “lomailemaan”, minulta varmaan katkeasi suoni päästä alle viikossa. Jos elämässä on ollut todella hektinen työrupeama, saattaa parin päivän lepo tulla tarpeeseen. Silloinkin tosin jo kolmantena iltana alkaa kliksuttelemaan koneella keskeneräisiä projekteja, etsimään luettavaa kirjaa tai jotain muuta. Pelkästään paikallaan
Perhe ja lapset Leica M9 Ensin oli Fujix 100. Sitten Leica M8. Sitten Leica M9. Sitten Sony RX1r. Sitten Sony RX100 III. Sitten Sony A7 II. Ja nyt ostin Sony A7 II:n rinnalle saman M9:n jonka myin aikaisemmin pois. Tämä on hyvin tyypillinen esimerkki G.A.S. -syndroomasta (engl. gear acquisition syndrome), jossa
Perhe ja lapset Thumbs Up! Tilasin Leicaan jonkun aikaa sitten Thumbs Up! peukalotuen, kun sitä oli kovasti kehuttu. Thumbs Up! on metallinen lisäosa, joka laitetaan salamakenkään, ja se auttaa saamaan paremman otteen kamerasta kun sitä käsittelee yhdellä kädellä. Vimpaimen on suunnitellut Tim Isaac. Olen elämäni aikana jokusen paketin avannut, ja tämä kokonaisuus kyllä pieksää ne
Perhe ja lapset Leica M ja Voigtländer Nokton 1.1 Sain Sakarilta lainaan Leican M-rungon ja Voigtländer Nokton 50 mm/1.1 linssin. Olen nyt ammuskellut viikonlopun molemmilla, ja täytyy sanoa että on aika mainio paketti. Kuten Leicalla yleensäkin, kuvissa tuntuu olevan aikamoinen oompf-kerroin aivan tavallisissakin tilanteissa. Linssin hankalin osuus on todella lyhyt syväterävyysalue. Kohdistuksen täytyy 0lla 1.1 aukolla
Perhe ja lapset Ona Brixton Leather messenger Aikaisemmin olen kuljetellut kamojani Knomon mainiossa Stirling -olkalaukussa. Se on hyvälaatuinen, ergonominen ja kaiken kaikkiaan täydellinen, jos kannettavana on vain läppäri ja pari dokumenttia. Leican kanssa on tullut ongelmia, koska kameran repiminen laukusta on osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Toimenpiteestä on itse asiassa tullut niin veemäistä, että aika moni kuva on
Perhe ja lapset Leica M8 experience, some additional thoughts After using Leica M8 for a some time it is time for some additional thoughts. * It is nice to use. Rangefinder takes time to master, and most of the shots I take are crap. But those that doesn’t fail… well, they are very nice. * Leica M8 is a tank.
Perhe ja lapset New toy: Fuji X100 So, I finally bought a new toy. I have some nice cameras (namely Canon EOS 400D and iPhone), but because my wife nicked my compact Canon S95 (which is still a pretty darn good), there has been some sort of void in my life. EOS 400D is way too bulky
