Tekoäly terveydenhuollossa – missä mennään?
Tekoäly ja terveys ovat sanapari, jotka aiheuttavat monessa ihmisessä jännityksensekaista ahdistusta. Monelle tulee mieleen tietokonelääkäri, joka arpoo diagnooseja pokerimusiikin saattelemana. Tai kliininen robottilekuri, joka suorittaa leikkauksia itsenäisesti. No, tuosta jälkimmäisestä ei olla enää niin kaukana. Pari viikkoa sitten robottikirurgi STAR kursi sian sisuksia kasaan varsin onnistuneesti. Vaikka robokirurgi ei nyt ihan heti tulekaan osaksi Gigantin kodinkonevalikoimaa, kehitysaskel on kuitenkin melkoinen. Pehmytkudoskirurgia kun ei ole ihan sitä helpointa alaa sähköisille saksikäsi-Edwardeille.
Samaan aikaan maailmalla tapahtuu terveydenhuollon ja tekoälyn rajapinnassa melkoisesti muutakin mielenkiintoista. Shanghaissa testattiin onnistuneesti neuroverkon käyttämistä vatsataudin leviämisen arvioimisessa ja Cary-instituutin tutkimuksessa käytettiin tekoälyä jyrsijöiden kannan kasvun arvioimisessa (mikä on merkittävä tekijä kulkutautien ennakoimisessa). UNICEF käyttää apunaan AI-pohjaista järjestelmää Sambialaisten nuorten HIV/AIDS-kysymyksiin vastaamisessa tekstiviesteillä, ja EVE-robotti kehittelee lääkkeitä. Esimerkkejä on iso kasa, ja uutisia tulee lisää lähes päivittäin.
Tekoälytutkimuksen isoimmat hyödyt tulevat kuitenkin isoja datamääriä käsiteltäessä. Erilaisia asiantuntijajärjestelmiä on ollut olemassa jo pitkään, mutta nyt tietokoneet osaavat jo oppia itsenäisesti. Esimerkiksi Googlen DeepMind sai pääsyn englantilaisten potilastietojärjestelmään, tarkoituksena oppia tunnistamaan potilastiedoista sellaiset potilaat, joilla on riski sairastua akuuttiin munuaistautiin. Kyseessä on “vain” 1.6 miljoonan potilaan tiedot, mutta siinä on melkoisesti massaa keinoälyn kouluttamiseksi. Tuollaisen applikaation hyödyt ovat merkittävät ja selkeät, koska tekoälyn avulla pelastuu ihmishenkiä. Tietenkin moni foliohattu on repinyt tästäkin peliverkkarinsa, mutta se on odotettavissa. Yksityisyydensuoja ja terveystiedot ovat hankalia asioita jo ihan tavallisessa byrokratiassakin, saati sitten, kun kyseessä on kansainvälisen teknologiajätin tekoälyprojekti.
Mutta mitä sitten tehdään meillä? Meillä rakennetaan Apottia ja kanniskellaan potilaskertomuksia lääkäriltä toisella paperiprintteinä, koska järjestelmistä ei edes välity tietoja yksityisten ja sairaaloiden välillä. Apottikin on sen kokoluokan hallintohimmeli, että katastrofin loppulaskulle tulevat kalpenemaan niin Talvivaarat ja Olkiluodotkin. Robottiavusteista kirurgiaa meillä sentään onneksi harrastetaan, mutta se ei riitä. Minä ainakin haluan, että tietojani louhii mieluummin terhakas tekoäly kuin väsähtänyt välskäri.